Harjoittelu pääkirjastossa: syksy 2018

Olen Lahden Jani Seinäjoelta ja opiskelen kirjasto- ja tietopalvelualaa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Harjoitteluni suoritin pääasiassa pääkirjasto Apilassa, mikä tuntuikin varsinaiselta onnen potkulta aina siitä hetkestä, kun sain tietää, että pääsin kuin pääsinkin Apilaan harjoitteluun. Vaihtoehtoja ei ollut muutenkaan monta, sillä esimerkiksi Seinäjoen lukion kirjasto ei harjoittelijaa ottanut, ja Seinäjoen ulkopuolelle harjoittelun järjestäminen olisikin sitten ollut omalla kohdallani hankalampaa, joten viimeinen vaihtoehto olisi ehkä ollut jopa välivuosi.

Mitä sitten yhteensä 20-viikkoinen harjoittelu on pitänyt sisällään? Ainakin todella mukavaa on ollut ja ennen kaikkea reipas työtahti. Välillä viikot ovat tuntuneet jopa pikakelaukselta maanantaista perjantaihin, vaikka loppua kohden viikkojen kuluminen ehkä  hieman hidastuikin, kun harjoitteluun lopulta kuului myös tämä kaikki harjoittelun aikaisten saannosten miettiminen ja raportointi – tietenkin myös SeAmkin suuntaan raportoinnin muodossa. Sen voin sanoa, että pääkirjastossa harjoittelussa olevilla ei varmasti tule aika pitkäksi, sillä harjoitteluohjelma on ensimmäisestä viikosta alkaen mietitty kokonaisuus, jota voidaan varioidakin – myös omien toiveiden mukaan. Kaikki kirjastoalan pääasialliset työnkuvaan kuuluvat tehtävät ja elementit käydään läpi pääkirjastossa myös harjoittelijoina. Ja enemmänkin.

Päivystystehtäviä voivat olla jokapäiväiset neuvonta, asiakaspalvelu, tiedonhaku, varausten nouto ja aineiston hyllyttäminen, mutta myös paljon, paljon muuta. Olen saanut huomata, että kirjastotyöhön voi sisältyä kaikkea aina lasten satunäytelmässä mukana olemisesta hakeutuviin kirjastopalveluihin kotikäyntien ja kirjastoautoilun muodossa sekä myös lasten ja nuorten tapahtumien ohjaamista ja niiden valmistelua. Yhä suuremmassa roolissa olevat kirjastojen digiopastukset sekä digivinkkaukset ovat tulleet tutuiksi aina niiden valmistelusta käytännön asiakaskohtaamiseen. Itse pidin yhden digivinkkauksen alkusyksystä ja muuten olin mukana laskelmieni mukaan kuudella digiopastuskerralla vuoroviikoin harjoitteluparini kanssa.

Jani LahtiKirjastotyössä harva tehtävä on erillään jonkinlaisesta asiakkaan palvelemisesta. Sen voi katsoa olevan sitä myös taustatyönä tehtynä, kasvokkain tapahtuvan asiakaspalvelun ohella. Harjoittelun aikana olen huomannut, että lähes kaikki työ mitä tehdään, tehdään jollain tavalla kirjaston käyttäjien ja asiakkaiden ehdoilla. Hyvä esimerkki tällaisesta taustatyönä tehtävästä asiakaspalvelusta voi olla esimerkiksi kaukolainapalvelu, jota useimmat kirjastot tarjoavat, tai miksi ei myös kirjaston soittohuone Pommarin kitaroiden kielten vaihto, aivan samaan tapaan kuin vaikkapa huolehtiminen siitä, että aineisto löytyy asiakkaalle oikealta hyllypaikalta, mikäli se ei ole lainassa. Välillä olemme opastaneet  monitoimikoneen käytössä esimerkiksi skannausta varten, toisina päivinä – niin sanottuina sisätyöpäivinä – olemme saattaneet valmistella jotain tapahtumaa, kuten Kummajaisten kirjastoa lapsille ja nuorille tai kirjavinkkausta erikseen jollekin tietylle luokalle. Vinkkaukset ovat myös melkein jokaviikkoisia rutiineja myös neuvontapisteillä, jolloin on huomannut useasti, että myös omasta kirjallisuus- ja elokuvatietämyksestä on hyötyä asiakaskohtaamisessa. Ainakin itselleni  ne ovat tuottaneet joitakin onnistumisen hetkiä harjoittelun aikana.  Kaikkea tätä on harjoitteluni pitänyt sisällään, ja olenkin kokenut aivan alusta alkaen, että täällä osataan ottaa harjoittelijat sulavasti osaksi työyhteisöä.

Mitä työharjoittelussa olo on sitten tuonut itselleni, jos vertaa sitä muuhun opintokokonaisuuteen? Suurimpana asiana on varmasti varmuus itse käytännön kirjastotyöhön, ja se kasvattaa myös motivaatiota alan opiskelua kohtaan. Kirjastotyössä on – kuten olen muulta henkilökunnaltakin kuullut – osa-alueita, joita ei todennäköisesti voi kukaan sanoa hallitsevansa lopullisen täydellisesti, vaan työhön kuuluu tavallaan myös jatkuva itsensä ja ammattitaitonsa kehittäminen. Se on varmasti yksi isoimpia nyansseja mitä harjoittelussa ollessani olen laittanut merkille. Myös vertailu akateemis-teoreettisten opintojaksojen ja käytännön työn sekä harjoituksen välillä on tuonut oivalluksia työtilanteissa.

 Asioita, joita on painotettu koulussa, on tullut mieleen myös tiskillä päivystäessä. Ihan täysin ei siis ole käytetty aika mennyt hukkaan koulunpenkilläkään, mikäli asioita on sieltä niin sanotusti jäänyt pääkoppaan, ja koenkin, että työharjoittelun suorittaminen on ollut parhaillaan juuri näitä hetkiä, kun tästä kaikesta saatava hyöty on myös kuitenkin ammattiin valmistuminen aikaisintaan vuoden 2019 aikana. Sitä, että harjoittelu ja muut alan opinnot ovat kulkeneet oikealla tavalla käsi kädessä, pidän näin harjoittelun loppuvaiheessa myös tärkeänä asiana, joka ainakin Seinäjoen Apila-kirjastossa harjoittelua suorittaessa toteutuu mielestäni maksimaalisen hyvin.

Jani Lahti, SeAmk-opiskelija

Kiitokset Janille harjoittelusta!


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *