Kirjasto voi olla seikkailu

Länsi-Suomen lääninhallitus järjesti oivallisen tutustumisretken Hollannin kirjastoihin 8. – 11. 12. 2009. Matka oli räätälöity nimenomaan ottaen huomioon läänissä meneillään olevat rakennushankkeet. Niinpä meitä oli kahdeksan kirjastolaisen lisäksi muutama arkkitehti tutustumassa Amsterdamin, Rotterdamin ja Haagin kirjastoihin.

Kohteista antoisin oli ehdottomasti Amsterdamin vuonna 2007 valmistunut pääkirjasto. Kirjasto oli huiman kokoinen: 28 000 neliötä kirjastotilaa kohosi 10 kerrokseen keskeisellä paikalla rautatieaseman ja isojen museoiden lähellä. Avoimia kokoelmia oli 8 hyllykilometriä, varastoissa 24 kilometriä lisää ja asiakastyöasemia oli noin 600 kappaletta. Kirjasto oli auki seitsemänä päivänä viikossa, klo 10 – 22, ja kirjastolla oli mm. oma kirjastoteatteri, ravintola, radio, museo ja tietenkin näyttelytilaa.

Amsterdamin yleinen kirjasto
Kaupunkilaiset olivat ottaneet kirjaston hyvin omakseen. Laajoista kokoelmista huolimatta kirjasto ei ollut perinteinen kirjakirjasto, vaan kaupunkilaisten olohuone ja kohtaamispaikka. Erityisesti kirjasto näytti olevan myös yhteinen työhuone, sillä melkein kaikki näkysällä olleet työpisteet oli valloitettu. Ihmiset läppäreineen tekivät etätöitä, läksyjä tai ryhmätöitä tai tutustuivat kirjaston aineistoihin ja aivan kaikenikäiset näyttivät viihtyvän
loistavasti. Arkipäivisin kirjastossa oli noin 5000 kävijää ja viikonloppuisin noin 7 000 päivässä. Luonnollisesti kameravalvonta oli kattavaa ja kirjastolla oli omat vartijat.
Asiakkaita kirjastossa omien läppäreidensä kanssa
Kirjastonjohtaja kertoi meille, että uuden kirjaston valmistuessa oli tietoisesti valittu konseptiksi aikaisemman lainauskirjaston sijasta seikkailukirjasto. Kirjastossa oli panostettu kutsuvan ja viihtyisän ilmapiirin luomiseen, oli valoa ja inspiraation lähteitä.

Lainauslukujen laskiessa ja digitalisoitumisen edetessä myös Suomen kirjastoilla on edessään pohtimisen paikka: annetaanko enemmän tilaa asiakkaille, panostetaanko viihtymiseen ja yhteiseen olohuoneeseen, vai annetaanko tiukkaan ahdettujen hyllyjen pikku hiljaa täyttyä eilispäivän bestsellereistä?

Lastenosastolla oli pyöreät hyllyt.

Lainaus ja palautus oli automatisoitu. Tässä asiakkaat palauttavat aineistoja.

Mahdollinen uusi konsepti ei onneksi sulje pois hyvää kaunokirjallisuuskokoelmaa, syvällistä sisältöjenhallintaa tai asiantuntevaa tietopalvelua. Niitä kirjastoista tulee edelleen löytymään, ehkä aineistot vain ovat esillä hieman eri tavalla; houkuttelevammin, valikoidusti, ajankohtaisesti, väljästi. Ehkä aineistoja avataan asiakkaille erilaisin tapahtumin, esityksin ja näyttelyin entistä enemmän. Ehkä kirjastosta tulee myös oman tekemisen paikka: siellä voi harjoitella soittoläksyn, askarrella ja laittaa esille näyttelyn omista rakkaista keräilyesineistä. Ehkä kirjastossa voi jopa näytellä tai laulaa.

Millaisen kirjaston sinä, hyvä asiakas, haluaisit?

kysyy
Mervi Heikkilä
kirjastotoimenjohtaja


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *