Kirjastoautonkuljettajia koulutetaan jatkuvasti

Kirjastoautonkuljettajien korttivaatimukset ja koulutukset

Kirjastoautonkuljettajalta vaaditaan vähintään kuorma-auton ajokortti. Tämän lisäksi kaikkien ns. raskaan liikenteen ajajien on suoritettava kuljetusalan täydennyskoulutusta säilyttääkseen ajo-oikeutensa. Tämä koskee myös kirjastoautonkuljettajia. Jatkokoulutuksen määrä on 35 tuntia viiden vuoden jaksoissa, siis keskimäärin yksi koulutuspäivä vuodessa. Jatkokoulutuksen tulee sisältää kuljettajan tehtävän kannalta keskeisiä asioita, ja sen tavoitteena tulee aina olla turvallisen, taloudellisen ja ympäristöystävällisen ajotavan vahvistaminen. Tällaisia ovat muun muassa ensiavun peruskurssi sekä ennakoivan ajon koulutus. 

Kirjastoautoja jonossa. Ensimmäisenä Seinäjoen kirjaston autot Ilo ja Ykä.

Formuloissakin ajetaan aina lämmittelykierros, joten tutustuimme rataan ensin ajamalla se yhdessä läpi.

Kirjastoautonkuljettajat ennakoivan ajon koulutuksessa

Helmikuun alussa Etelä-Pohjanmaan ja lähiseudun kirjastoautonkuljettajia oli joukolla ennakoivan ajon jatkokoulutuksessa liukkaan kelin ajoharjoitteluradalla Jalasjärvellä. Koulutuksen tavoitteena oli, että kuljettaja osaa tunnistaa tyypilliset vaaratilanteet liukkaalla kelillä ja osaa reagoida niihin.

Pari päivää aikaisemmin osa kuljettajista oli jo ollut ennakoivan ajon teoriaopetuksessa Seinäjoen kaupunginkirjastossa, jossa paneuduttiin muun muassa taloudelliseen ajotapaan ja sen hyötyihin.

Ajoharjoitteluradalla oli kirjastoautoja Alajärveltä, Alavudelta, Kauhajoelta, Kauhavalta, Kristiinankaupungista, Kurikasta, Seinäjoelta ja Vaasasta: yhteensä 17 kuskia ja 7 autoa. Mukana oli niin naisia kuin miehiäkin. Seinäjoelta mukana oli 6 kuljettajaa, joista 4 on päätoimisia kuljettajia ja 2 varakuljettajia. Vaikka varakuljettaja ajaisi kirjastoautoa vain muutaman päivän vuodessa, pitää tällä olla myös ammattipätevyys.

Koulutuksessa harjoiteltiin muun muassa nopeuden vaikutusta ajamiseen. Kuljettajat saivat kokeilla käytännössä, kuinka pienikin nopeuden lisäys tuo useita metrejä lisää jarrutusmatkaan. Auton käyttäytymistä väistötilanteessa liukkaalla tiellä harjoiteltiin sekä suoralla että kaarteessa useamman kerran koulutuspäivän aikana. Harjoitusten toistolla kuljettaja alkaa omaksua, mitä haastavassa tilanteessa on tehtävä.

Kirjastoauto Ykä testaa jarrutusmatkaa.

Nopeuden lisäys 30:stä 35 kilometriin tunnissa lisäsi jarrutusmatkaa kymmenillä metreillä.

Koulutuksen päällimmäisiä opetuksia oli se, että ajotapa ja -nopeus pitää osata sovittaa olosuhteiden, tilanteen ja oman ajotaidon mukaan. Hätäjarrutuksessa on muistettava painaa jarrupoljinta riittävän jämäkästi. Lukkiutumattomilla jarruilla on uskallettava painaa jarrupoljinta mahdollisimman kovaa välittämättä polkimessa tuntuvasta tärinästä. Tärinä tai värinä on osoitus siitä, että abs-jarrut toimivat.

Kaluston huolto on myös tärkeää. Taitavinkaan kuski tai turvallisinkaan ajoneuvo ei takaa turvallista ajamista, jos renkaat ovat huonot ja kuluneet. Autokohtaisia eroja on myös. Takamoottorinen, keskimoottorinen ja etumoottorinen auto käyttäytyvät kaikki liukkaalla eri tavoin.

Kirjastoautoja rivissä.

Väliaika. Kahvia ja pullaa.

Useat ratapäivään osallistuneista kuljettajista olivat käyneet jo monesti liukkaan kelin koulutuksessa. Lämpötila vaihteli tänä kyseisenä päivänä nollan molemmin puolin ja sataa tihutti, mikä teki radasta erityisen liukkaan. Päivän liukkain kohta ei yllättäen kuitenkaan löytynyt radalta, vaan ratatoimiston oven edustalta, jossa koettiin enemmän läheltä piti -tilanteita kuin itse radalla.

Kaiken kaikkiaan koulutuspäivästä jäi hyvä maku. Koulutuspäivät ovat mukavia opetuksellisen annin lisäksi myös siitä syystä, että ne keräävät yhteen useita kirjastoautoja ja kirjastoautonkuljettajia. Rivi kirjastoautoja Jalastuulen parkkipaikalla keräsi katseita, ja muutama ohikulkija otti valokuvankin.

Jussi Haapala


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *