Kirjoja terrorismista, intohimosta, viestintämokista ja luontosuhteesta

Jaana, Elina ja Hanna

Aikuisten palveluissa työskentelevät Jaana Savela, Elina Hokkanen ja Hanna Kotila ovat kirjallisuuden kanssa tekemisissä sekä työ- että vapaa-aikanaan. Kaikki kolme tekevät päivystysvuoroja sekä Apilan että Aallon kirjastossa.

Toukokuun vinkkarit ovat Seinäjoen pääkirjaston aikuisten palvelujen väkeä. Jaana Savela, Elina Hokkanen ja Hanna Kotila ovat poimineet lukemiensa tai kuuntelemiensa kirjojen joukosta hyvin mieleen jääneitä.

Erikoiskirjastovirkailija Jaana Savela vastaa kirjaston kotikirjastopalvelusta ja seniorityöstä. Hän huolehtii siitä, että lukemisharrastus voi jatkua myös silloin, kun asiakas ei kykene käymään kirjastossa. Tällä hetkellä kotipalveluasiakkaita on noin 35. Lisäksi Jaana käy viemässä kirjoja mm. palvelutaloihin.

Lapsesta saakka paljon lukenut Jaana on yhtenä mukana vinkkaamassa aikuisten kirjavinkkipiirissä sekä laatimassa lukuneuvojan listoja asiakkaille, jotka haluavat kirjastolaisilta lukusuosituksia. Vaikka hän lukeekin jatkuvasti myös kotimaista kaunokirjallisuutta, vinkkauslistalle valikoitui enimmäkseen lähtemättömän vaikutuksen tehneitä käännöskirjoja.

Yasmina Khadran nimellä kirjoittavan algerialaissyntyisen Mohamed Moulessehoulin kirjat ovat valitettavan ajankohtaisia edelleen. Hänen luomiensa henkilöiden kautta tulevat eläviksi uutisotsikot, jotka koskevat Israelissa tapahtuvia itsemurhaiskuja (Attentaatti), terrori-iskun valmistelua Irakissa (Bagdadin kutsu) ja naisten elämästä talibanien hallitsemassa Afganistanissa (Kabulin pääskyset).  

Jaana arvostaa Khadran kerrontaa: se on kiihkoilematonta eikä jaottele ihmisiä hyviin ja pahoihin. Khadran perusajatuksena on, että konfliktit aiheutuvat ihmisten kyvyttömyydestä ymmärtää toisia kulttuureita. Hän punoo tarinansa taitavasti ja saa lukijassa aikaan tunnevyöryn.

 

Tarinat muuttuvat kuviksi

Emmi Itärannan mainion Teemestarin kirjan luettuaan Jaana Savela rupesi odottamaan kirjailijan seuraavaa romaania, joka ei tuottanutkaan pettymystä. Kudottujen kujien kaupunki on fantasiaromaani, joten se ei ole Jaanan ominta genreä. Kaunis ja visuaalinen kieli yhdistettynä jännittävään tarinaan teki kuitenkin suuren vaikutuksen ja siksi Jaana suosittaa sitä mielellään muillekin. Itärannan kirjassa tapahtumapaikkana on myyttinen saarivaltio, jossa kaikilla on omat, tarkasti säädellyt tehtävänsä. Tapahtumat lähtevät liikkeelle, kun Seittien talon pihasta löytyy murjottu äänetön nainen.

Jose Saramagon Kertomus sokeudesta on Itärannan kirjan tavoin hyvin visuaalinen. Kerronta synnyttää lukijassa vahvoja mielikuvia paikoista ja tapahtumista.  Jännittävä ja kiinnostava tarina saa alkunsa, kun kirjan maailmassa alkaa levitä sokeutta aiheuttava epidemia.  Sokeutuneet eristetään muusta yhteiskunnasta entiseen mielisairaalaan, ja yhteisössä alkaa pian taistelu vallasta klikkeineen ja rajoittavine sääntöineen.  Miten ihminen muuttuu poikkeustilanteessa? Voiko yksittäinen ihminen muuttaa maailmaa? Muun muassa tällaisia asioita Jaana tuumasi lukiessaan kirjaa, jonka pohjalta on tehty myös elokuva.

Runot ja pohjoismaiset dekkarit ovat Jaanalle kirjallisuutta, joihin on hyvä tarttua syvältä kouraisevien tarinoiden välillä. Michael Hjorthin ja Hans Rosenfeldtin Sebastian Bergman -dekkarisarja on yksi Jaanan suosikeista. Siinä keskeisenä henkilönä on rikollisia profiloiva psykologi.  Tarinoiden pääpaino on rikoksen tehneen persoonassa, ei niinkään hänen tekemissään raakuuksissa. Ruotsalaiskaksikon lisäksi Jaanan suosikkidekkaristeja ovat Karin Fossum, Lars Kepler ja Mari Jungstedt.

Jaana on kokenut pitkään läheisiksi Maaria Leinosen, Kyllikki Villan, Eeva Heilalan ja Eeva Kilven runot.  Suomen juhlavuotena ilmestynyt Katso pohjoista taivasta -runoantologia on Jaanan uusi suosikki.  Jenni Haukio on onnistunut kokoamaan kattavan otoksen suomalaista runoutta. Niiden joukossa on myös yllättäviä valintoja, mikä lisää kokoelman kiinnostavuutta.

Jaanaa tuntevaa ei varmasti yllätä se, että hän nimeää lapsuusajan suosikikseen Eleanor H. Porterin kirjan Iloinen tyttö.  Hän sai kirjan 9-vuotiaana joululahjaksi, ja sillä on edelleen erityisasema Jaanan mielessä.  Päähenkilön Pollyannan elämänohjeena on: jokaisesta päivästä löytyy ilonaihe. Jaana uskoo siihen, vaikka elämä on opettanut, että joinakin päivinä ilon esiin kaivaminen saattaa vaatia enemmän työtä.

Junan kyytiin aina uudestaan

Aikuisten palvelujen kirjastonhoitaja Elina Hokkanen pitää kirjastossa kokoontuvaa, eri maiden kirjallisuuteen paneutuvaa Ennan lukupiiriä. Hän on myös yksi lukuneuvojista ja vinkkaa omalla vuorollaan aikuisten vinkkipiirissä.

Ahkeraa lukijaa on toisinaan nimitetty työporukassa lukukoneeksi. Elina myöntääkin olevansa lukijana suorittaja. Kun yksi kirja on selätetty, hän avaa toisen. Niinpä hän vain harvoin tarttuu uudelleen kertaalleen lukemaansa kirjaan. Poikkeuksena on Mika Waltarin Yksinäisen miehen juna, jonka hän luki ensimmäisen kerran parikymppisenä. Kertomuksessa nuoren miehen matkasta Euroopan halki Konstantinopoliin tulee hienosti esiin se vapaudentunne, mikä matkaajalla on, kun elämä on edessä ja maailma avoinna.  Kirja on ilmestynyt vuonna 1929 ja se on yksi niistä hienoista vanhoista kirjoista, joiden Elina soisi säilyttävän paikkansa uusien rinnalla.

 

Jaanan, Hannan ja Elinan suosittelemia kirjoja.

Toukokuun vinkattavia kirjoja lukiessa voi muun muassa osallistua naparetkelle, maistella ruokagurun keitoksia, naureskella viestintämokille, syventyä runouteen ja miettiä omaa luontosuhdettaan.

 

Intohimo vie uusiin maisemiin

Itsekin helposti innostuva Elina ihailee ihmisiä, jotka lähtevät intohimoisesti ottamaan selvää itseään kiinnostavasta asiasta. Tällaisesta päähänpinttymästä on kyse kahdessa kirjasuosikissa, jotka molemmat ovat ilmestyneet viiden viime vuoden aikana. Mia Kankimäen Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin -kirjassa päähenkilö, pian 40-vuotias nainen, matkustaa Japaniin ottamaan selvää 900-luvulla eläneestä hovinaisesta Sei Shonagonista.  Kankimäki kirjoittaa Elinan mielestä ihanasti. Kertomukseen tuovat oman lisänsä lainaukset Sei Shonagonilta eli erilaiset listat, joita hän on laatinut. Kirjan nimi viittaa niistä yhteen.

Myös ruotsalaisen Bea Uusman Naparetki: minun rakkaustarinani -kirjassa on kyse intohimoisesta paneutumisesta. Itse palelemista inhoava Uusma lukee Pohjoisnavalle pyrkineestä Andree-retkikunnasta kertovan vanhan kirjan ja innostuu selvittämään kolmen tiedemiehen epäonnistuneen tutkimusmatkan taustoja ja tapahtumia. Hän opiskelee jopa lääkäriksi selvittääkseen, mitä kuolleena löytyneille miehille tapahtui. Elinan mielestä tarina on kiinnostavasti kerrottu. Kirja on myös ilo silmälle: siinä on paljon kuvitusta ja hienoja typografisia ratkaisuja.

Kristiina Bruunin Kaikki mikä on sinun -kirjan Elina valitsi luettavaksi kauniin kannen perusteella. Se kiinnosti myös sisällöltään, koska siinä kerrotaan naisesta, joka muuttaa miehensä kotimaahan Bangladeshiin. Elina lukee mielellään eri maihin sijoittuvia kirjoja ja tutustuu kaunokirjallisuuden avulla erilaisiin elinympäristöihin.  Kirjan rakkaustarina on myös kertomus kulttuurieroista, eriarvoisuudesta, naisen asemasta ja luonnonoloista.

Yleensä liian paksuja kirjoja kavahtava Elina Hokkanen luki Anni Kytömäen Kultarinta-kirjan yhden talvisen viikonlopun aikana. Tarinassa oli monia häntä kiinnostavia asioita: Se sijoittuu menneeseen aikaan olematta silti varsinaisesti historiallinen romaani. Lisäksi se on ylistyslaulu suomalaiselle luonnolle. Metsä on niin keskeinen tekijä kirjassa, että sitä voisi pitää yhtenä henkilönä. Kirjan loppuosa tarjoaa mahdollisuuden myös nyyhkimiseen, mikä sekin on Elinan mielestä plussaa.

Ensimmäinen Elinan lukuhistorian tärkeä nyyhkytarina oli Astrid Lindgrenin Kultasiskoni-kuvakirja. Sitä Lindgrenin kirjaa ei ollut kodin kirjahyllyssä ja siksi se lainattiin usein kirjastosta. Elina ja hänen kaksi vuotta nuorempi siskonsa yrittivät kehitellä yhteistä kieltä samaan tapaan kuin kirjan sisarukset tekevät.  Tarina tuo hienosti esiin, miten mielikuvituksen avulla voi lohduttautua ja viihdyttää itseään.

Kertomuksia korvien kautta

E-äänikirjoja

Eepos-kirjastoilla on lainattavissa yli 400 e-äänikirjaa. Sähköisen kirjan tai äänikirjan saa joskus nopeammin luettavakseen tai kuunneltavakseen kuin perinteisen.

Informaatikko Hanna Kotila on hänkin yksi kirjastossa pidettävän kirjavinkkipiirin vetäjistä. Hän vastaa myös e-kirjojen hankinnasta ja huolehtii omalta osaltaan kirjaston viestinnästä.  Hanna on Seinäjoen kirjaston kasvatti: vanhan kirjaston lastenosasto tuntui Hannasta jo lapsena niin innostavalta paikalta, että hän liimaili korttitaskut myös omiin kirjoihinsa ja järjesteli niitä kirjastoleikeissään.

 

Lapsuudesta Hannalle on jäänyt mieleen monta hänelle luettua kirjaa sekä yhdessä perheen kanssa kuunneltua äänikirjaa. Hän kuuntelee mielellään äänikirjoja edelleen, etenkin nyt, kun kirjaston valikoimissa niitä runsaasti sähköisinä. Äänikirjat ovat hyvää seuraa lenkillä, hiihtämässä, siivotessa tai ruokaa tehdessä. Myös unilääkkeenä ne toimivat erinomaisesti.  Viime kuukausina Hanna on seurannut Maria Kallion työ- ja perhe-elämää Leena Lehtolaisen dekkareita kuuntelemalla.

Paperisten kirjojen lisäksi Hanna lainaa myös e-kirjoja, jotka ovat tabletilta luettuina käteviä esimerkiksi reissuilla. Lisäksi suosittu kirja on usein saatavissa sähköisenä nopeammin kuin perinteisenä niteenä. Romaanien lisäksi Hanna lukee myös tietokirjallisuutta, etenkin historia-, maantiede- ja luontoaiheiset kirjat kiinnostavat.

Mehiläisiä, ruokaa ja vaihtoehtoisia elämiä

Johanna Sinisalon Enkelten verta on yksi niistä kirjoista, jonka Hanna on halunnut sen luettuaan ostaa omakseen. Se ilmestyi vuonna 2011 ja sen tapahtumat sijoittuvat 2010-luvun jälkipuoliskolle eli nyt elettävään aikaan. Kirjan päähenkilö on hautausurakoitsija Orvo, jonka harrastuksena on mehiläishoito.  Löytäessään tyhjän pesän mailtaan hän pelkää Yhdysvalloissa alkaneen mehiläiskadon olevan totta myös Suomessa.  Ihmisen suhdetta ympäristöön ja eläimiin käsitellään myös Orvon eläinaktivistipojan, Eeron, toiminnan kautta.  Kirjaa lukiessa on pakko pohtia myös omaa luontosuhdettaan. Tarina sisältää myyttisiä elementtejä, ja sen maaginen tunnelma jää mieleen pitkäksi aikaa.

Keskilännen keittiöt on Hannan löytö palautushyllystä. Kansi näytti mukavalta ja sisältö oli samaa maata. Kirjassa on kahdeksan lukua, joista jokaisen nimi viittaa ruokaan tavalla tai toisella. J. Ryan Stradalin kirjan päähenkilö on ruokaguru Eva, jonka isäkin oli aikamoinen ruokahifistelijä.  Isä muun muassa suunnitteli tulevan lapsensa ruokalistan jo ennen tämän syntymää.  Kirjan eri luvuissa keskiössä ovat eri ihmiset, joiden tarina sivuaa enemmän tai vähemmän salaperäisen ruokagurun elämää. Kirja sai vuoden esikoiskirjapalkinnon vuonna 2016 Amerikassa.

Kate Atkinsonin Elämä elämältä -kirja on yksi Hannan ehdottomista suosikeista. Hän sai siitä itse vinkin työkaverilta ja on kehunut sitä monelle.  Kirjan päähenkilö on Ursula, jonka monesta vaihtoehtoisesta elämästä tarina kertoo. Tarina alkaa kahdella eri versiolla Ursulan syntymästä vuonna 1910. Toisessa hän menehtyy, toisessa jää eloon.  Entä jos -asetelma toistuu paitsi yksittäisen ihmisen kohtalossa myös Euroopan vaiheissa.  Siinä on kiinnostavasti kerrottu monia 1900-luvun tapahtumia.  Esimerkiksi toisen maailmansodan aikaisia pommituksia kirja kuvaa varsin elävästi henkilöiden kohtalojen kautta.

Kirjallisen viestinnän tähtihetkiä on kolmiosainen kirjasarja, jonka jutut naurattavat työkseen viestivää edelleen, vaikka hän on plarannut kirjat läpi useaan kertaan.  Kirjat ovat pullollaan mainoksia ja muita kirjoitettuja viestejä, joissa on kirjoitusvirheistä ja sanavalinnoista johtuvaa tai asiayhteyteen liittyvää huumoria. Sivujen alareunassa kirjan kokoaja kommentoi kömmähdystä toteavasti, mikä lisää huvittavuutta.  Yksi Hannan suosikeista on tv-ohjelmasivulta poimittu katkelma, jossa Avaran luonnon Mangustin tarina -jaksoa kuvaillaan seuraavasti: ”Tutkittaessa tunnistamattoman uhrin kuolemaa vuosien takaa paljastuu yllättävä yhteys sisäministeriön työntekijään, jonka juuret ovat Albaniassa”.

Sirpa Pukkinen

Jaanan, Elinan ja Hannan vinkit:

Atkinson, Kate: Elämä elämältä
Bruun, Kristiina: Kaikki mikä on sinun
Hjorth, Michael & Rosenfeldt, Hans: Sebastian Bergman-dekkarisarja
Itäranta, Emmi: Kudottujen kujien kaupunki
Kankimäki, Mia: Asioita, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin
Katso pohjoista taivasta. Toimittanut Jenni Haukio
Khadra, Yasmina: Attentaatti; Bagdadin kutsu; Kabulin pääskyset
Kirjallisen viestinnän tähtihetkiä I, II ja III. Toimittanut Miska Rantanen
Kytömäki, Anni: Kultarinta
Lehtolainen, Leena: Maria Kallio -sarjan dekkarit äänikirjoina
Lindgren, Astrid: Kultasiskoni
Porter, Eleanor H.: Iloinen tyttö
Saramago, Jose: Kertomus sokeudesta
Sinisalo, Johanna: Enkelten verta
Stradal, J. Ryan: Keskilännen keittiöt
Uusma, Bea:  Naparetki: minun rakkaustarinani
Waltari, Mika: Yksinäisen miehen juna


2 thoughts on “Kirjoja terrorismista, intohimosta, viestintämokista ja luontosuhteesta

  1. Hei, Suurkiitos tästä kirjavinkkilistasta! Hienoa, että olette senkin jaksaneet ja ehtineet tehdä. En kyennyt vinkkitilanteisiin, mikä on harmi. Mutta tällaisen listan avulla tulee teiltä terveisiä ja itselle jonkinlainen osallisuuden tunne, kun asun yksin ja tunnen yksinäisyyttä.
    Kyllä te ja koko kirjasto olette tärkeitä! Teette ihan terveydenhuollollistakin työtä.

    Oikein hyvää kesäaikaa ja lomia teille kaikille!
    Lämpimin terveisin, Riitta Varpula

  2. Paljon kiitoksia tästä palautteesta. Mukava kuulla, että vinkeistä on ollut iloa! Hyvää kesää sinullekin 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *