Lokakuun kirjavinkki

Tapani Heinonen: Reunalla

Minerva 2012

Suomalainen kirjallisuus, maailmankirjallisuudesta puhumattakaan, tarjoaa valtavan määrän tyttären ja äidin välistä suhdetta ruotivia kirjoja. Ainakin omien lukukokemuksieni joukossa on huomattavasti vähemmän sellaisia kirjoja, joissa keskiössä on isän ja pojan vaikea suhde. Siksikin oli kiinnostavaa päästä tutustumaan Tapani Heinosen vuonna 2012 ilmestyneeseen Reunalla-romaaniin.

Myös itselleni vieras tekijän nimi houkutti tarttumaan kirjaan, jonka päähenkilönä on viisikymppinen, työvoimatoimistossa työskentelevä psykologi Juhani. Hän on kotoisin maaseudulta Keski-Suomesta ja asuu yhdessä kumppaninsa kanssa kaupungissa.

Isän vakava sairastuminen saa Juhanin palaamaan takaisin lapsuuden ja nuoruuden aikoihin, tapahtumiin ja tunnelmiin. Myös kirjassa elettävään nykyhetkeen ja Juhanin ja hänen lapsuudenperheensä välisiin ongelmiin isän lähestyvä kuolema tuo uusia vivahteita. Työkseen muita kuunteleva ja elämän umpisolmujen aukaisemisessa auttava Juhani saa huomata, että hänellä on itselläänkin vielä paljon käsittelemättömiä asioita. Erityisesti vastausta vailla on kysymys, miksi isä ei koskaan tuntunut hyväksyvän poikaansa. Ei edes siinä vaiheessa, kun ei vielä ollut tietoinen poikansa seksuaalisesta suuntautumisesta.

Tapani Heinonen kuvaa hienosti pienellä maatilalla isän vallan alla kasvavan herkän pojan ajatuksia ja askareita sekä niitä vaikutuksia, joita tuollaisella lapsuudella on kasvavaan ihmiseen. Ainakin meille maalaiskylässä kasvaneille Heinonen tarjoaa bonuksena tunteita herättäviä, lapsuuteen liittyviä lehmän- ja viljapellontuoksuisia tuokiokuvia.

Uskottava on myös pohdinta vihan siirtymisestä sukupolvelta toiselle. Isän kuoleman jälkeen lasten eriarvoinen kohtelu kärjistyy perintöriidaksi: Juhani, jonka ratkaisuja vanhemmat eivät ole ikinä hyväksyneet, jää nytkin toiseksi pikkusisarelleen.

Paitsi maaseudun elämää ja sen muutoksia sekä pikkukylän yhteisöllisyyden hyviä ja huonoja puolia, Heinonen kuvaa hyvin ja kiinnostavasti myös nykyajan työelämää ja sen vaatimuksia.

Sirpa Pukkinen


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *