Minä olen Ykä

Kirjastoauto Ykä 10-vuotias

Terve notta pätkähti. Nimeni on Ykä, ja täytän tänä vuonna 10 vuotta. Sen kunniaksi ajattelin avata sanaisen arkkuni ja kertoa, miten tähän on tultu. Tämä tarina on tosi.

Kirjastoauto Ykä.

Minä itte.

Helmikuussa 2006 minut tuotiin Ylistaroon. Kausalasta saakka minut ajettiin yötä myöten kahden miehen voimin. Matkaa oli 337 kilometriä. Onneksi eivät olleet hakuhommiin värvänneet hevosia, sillä niitä olisi tarvittu 340 kappalesta. Vitsin lykkäsin. Avautuu osalle lukijoista myöhemmin.  

 

Ylistaron kirjaston vanha kirjastoauto

Ylistaron kirjaston vanha kirjastoauto.

Tiettävästi ainut jäljellä oleva kuva vanhasta kirjastoautosta.

Minut oli hankittu korvaamaan vanha kirjastoauto. Sen nimeä en muista, mutta se katosi maisemista hyvin nopeasti minun saavuttuani paikkakunnalle. Kerran tavattiin. On kuuleman mukaan hevosautona Kainuussa. Voimia sille.

 

Kirjastoauto Ykän ensimmäiset viikot

Virkailijat pesevät ja laittavat kirjoja kirjastoauto Ykän hyllyihin.

Jokainen kirja pestiin ennen hyllyyn laittamista.

Seuraavat kolme viikkoa olivatkin melkoista rumbaa. Paraatipaikalla kirjaston pihassa seisoessani minut huomattiin. Ihmiset tulivat ihmettelemään minua. Tyhjillään olleet hyllyni täytettiin kirjoilla, lehdillä, äänitteillä, elokuvilla. Olimme vanhan kirjastoauton kanssa ovet vastakkain kunnan varikon pihassa, ja tavara alkoi siirtyä autosta toiseen. Ei mennyt kuin pari tuntia, ja vanha auto oli tyhjä. Joku viisas on laskenut, että tuon parin tunnin session aikana sisääni ahdettiin reilun 5000 kilon painosta aineistoa.

Maaliskuun 6. päivänä 2006 päästiin sitten itse asiaan, eli minä kirjastoauton ominaisuudessa lähdin ensimmäiselle reitilleni. Pysäkkejä oli 79 kappaletta. Päivät olivat pitkiä. Minut haettiin tallistani noin tunti ennen ensimmäistä pysäkkiä. Aamulla ensimmäisenä kävin pääkirjastolla lastaamassa uusia kirjoja sekä hakemassa tietokoneeni.  Vuonna 2006 ei pääkirjaston ja kirjastoauton tietokoneiden välillä vielä ollut reaaliaikaista yhteyttä, joten tietokoneeni päivitettiin yön aikana pääkirjaston takahuoneessa.

Kirjastoauto Ykän ensimmäiset ajopäivät

Kirjastoauto Ykä edestä päin.

Asiakkaita on muuallakin kuin asfaltin varrella.

Ensimmäisten ajopäivien jälkeen olin pannut merkille, että pysäkkiolosuhteet vaihtelivat mahtavan ja mahtavan hirveän välillä. Edellisellä pysäkillä renkaiden alla ollut mukava ja kantava asfaltti saattoi jo seuraavalla pysäkillä vaihtua upottavaan rapakkoon.

Vaihtelevuutta oli asiakkaissakin. Koulut ja päiväkodit olivat ja ovat täysin oma lukunsa ja tärkein asiakaskuntani. Autoon saattaa koululla pärähtää kerralla kymmeniä pieniä asiakkaita. Auto huojahtelee, kun minua juostaan päästä päähän kirjoja etsien. Koulupysäkin jälkeen seuraavalla pysäkillä ollaankin keskellä rauhallista maaseutua, ja maatalon emäntä käy hakemassa itselleen Mustosen uutuuden ja isännälle sotakirjan edellisen tilalle.

Äkkiä oppii, millaista aineistoa lainataan milläkin pysäkillä. Kouluilla hyllyiltäni poimitaan kirjat koirista, kissoista, hevosista, marsuista, pupuista, haista, hämähäkeistä, apinoista, dinosauruksista sekä kaikista muistakin mahdollisista eläinmaailman edustajista. Traktorikirjat sekä ennätyskirjat ovat myös kovaa valuuttaa, sarjakuvalehdistä ja Aku Ankan taskukirjoista tai Merja Jalon hevoskirjoista puhumattakaan.

Aikuisten osastolla vanhoista kirjailijasuosikeista porskuttavat yhä muun muassa Enni Mustonen, Eira Pättikangas, Nora Roberts, Mary Higgins Clark, Liza Marklund, Reijo Mäki ja Leena Lehtolainen. Vanhojen suosikkikirjailijoiden rinnalle auton lainaustilastojen kärkeen on noussut myös uusia tulokkaita: Tuomas Kyrö, Sofi Oksanen, Jo Nesbo, Katja Kettu, Anneli Kivelä.

Tietokirjoista aikuisten osastolla kiinnostavat käsityöt, elämäkerrat sekä sotahistoria. Myös lehtiä lainataan paljon. Lastenmusiikki on edelleen voimissaan, mutta pop-ja rockmusiikkia fyysisenä cd-levynä lainataan harvoin. Aikuisten elokuvapuolellakin on ollut matalalentoa viime vuodet. Musiikki ja elokuvat ovat nykyisin helposti saatavissa digitaalisesti netistä.

Ylistarosta tulee osa Seinäjokea

Vuoden 2008 loppuun asti ajoin Ylistaron kunnan lipun alla, mutta seuraavan vuoden alusta olin osa Seinäjokea. Minulle tehtiin uudet teippaukset, ja tallipaikka vaihtui Ylistaron yläasteelta Seinäjoelle Kapernaumiin.

Kirjastoautot Ykä ja Sepe Aallon kirjaston edessä.

Seinäjokeen liityttäessä kaverikseni tuli jo muille maille mennyt Sepe.

Ykä Provinssissa.

Portit ovat juuri auenneet ja nopeimmat rokkaajat ovat jo ympärilläni.

Ykä vierailee erilaisilla tapahtumilla

Seinäjokeen liityttyäni aloin käydä enemmän vieraisilla erilaisissa tapahtumissa. Olin ollut aiemmin kirjastoautopäivillä ja Ylistaron Joutopäivillä, mutta kesällä 2009 olin Provinssirockissa. Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto vei autonsa rocktapahtumaan tiettävästi ensimmäisenä Suomessa ja sai sen vuoksi myös lääninhallitukselta tukea päivän kuluihin.

Jouni Hynynen haastateltavana kirjastoauto Ykän ulkopuolella.

ON SE SE!

Provinssissa ympärilleni oli järjestetty kaikenlaista ohjelmaa. Rokkikansalla oli mahdollisuus lukea päivän lehdet, ostaa kirjoja tai kuunnella, kun tädit lukivat satuja. Moni kävi myös vain istumassa minun tuomillani tuoleilla syömässä karkkia ja miettimässä sitä tulevaa madafakin darraa. Suurimman yleisön veti paikalle Kotiteollisuuden Jouni Hynysen haastattelu.

Provinssirockin jälkeen olen vieraillut myös TanskuKids-tapahtumassa, Kirja-Matin päivillä sekä kahdesti kirjamessuilla Seinäjoki-areenalla. Hauskaa on ollut niissä kaikissa.

Uusia pysäkkejä ja Ykä ajaa kahdessa vuorossa

Seinäjoen kaupungin alaisuuteen siirtyessäni muuttui moni muukin asia kuin vain tallipaikka tai lisääntyvät vierailut messuilla. Ympärilläni alkoi pyöriä enemmän työntekijöitä, aikatauluni muuttuivat ja aloin ajaa kahdessa vuorossa. Ensin reittiini lisättiin Nurmon seutu ja myöhemmin myös Peräseinäjoki. Vanhasta Aallon kirjastosta siirryttiin uusiin Apilan tiloihin.

Uusien pysäkkien lisäys tarkoitti sitä, että osa Ylistaron aikaisista vanhoista pysäkeistä lopetettiin. Pysäkkejä oli päivitelty toki aiemminkin, mutta vuonna 2009 tehty aikataulu-uudistus oli isoin minun aikanani. Toinen samanmoinen päivitys tehtiin vuonna 2014, kun osa sivukirjastoista lopetettiin. Tällä hetkellä pysäkkejä on 69. Suurin osa pysäkeistä on maakunnassa hiekkateiden varsilla. Vaikka pysäkkimäärä on tippunut sitten vuoden 2006, niin ajokilometrit ovat lisääntyneet. Kauimmaiset pysäkit ovat Hööpakassa ja Kihniällä. Molempiin on matkaa noin 40 kilometriä. Talven liukkailla matkaan saattaa mennä tuntikin. Vuodesta 2009 lähtien lainamääräni ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Vuonna 2014 minulla oli reilut 40 000 lainaa, mikä on melkein 20 000 lainaa enemmän kuin vuonna 2009.

Kirjastoauto Ilo.

Ilo 2015

Kirjastoautot Ilo, Sepe ja Ykä Apila-kirjaston takapihalla.

Kolme kovaa : Ilo, Sepe ja Ykä

 

 

 

 

 

Kirjastoauto Ilo Ykän kaveriksi

Sain juuri uuden kaverin, Ilon. Vanha Sepe siirtyi nuorisotoimen haltuun. Aiomme Ilon kanssa sivistää Seinäjokea parhaamme mukaan seuraavat vuodet. Mittarissani on nyt 10 vuotta ikää ja 250 000 ajokilometriä, toivottavasti ainakin toiset kymmenen vuotta vielä edessä. Moottorillani ajetaan yleensä toista miljoona kilometriä, joten se kestää varmasti vielä toiset 250 000 ajokilometriä. Jos kaupasta saa jatkossakin pakkelia, niin eiköhän se korikin roiku mukana. Kattellahan.

Jussi Haapala


One thought on “Minä olen Ykä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *