Musan väki vinkkaa elokuvia, selviytymistarinoita ja musiikkia moneen makuun

Maaliskuun vinkit tarjoileva Seinäjoen pääkirjaston musiikkipalvelujen kolmikko ei ole joutunut todistamaan cd-levyjen lainausten romahtamista. Toki lainamäärät ovat suoratoistopalvelujen vuoksi pienentyneet, mutta muutos ei ole ollut dramaattinen. Vastaavasti nuotteja lainataan nyt paljon enemmän kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten.

Kattava ja monipuolinen aineisto ja tiedonhaun osaaminen ovat olleet vanhastaan musiikkipalvelujen vahvuuksia. Uutta ovat taas monenlaiset musiikkitapahtumat, joihin tilat antavat nyt mahdollisuuden. Ne ovat saaneet runsaasti kiitosta asiakkailta. Myös soittotila Pommari Aallon kirjaston alakerrassa on kovassa käytössä. Tilaa ja sen soittimia voi varata ilmaiseksi yksittäisten soittajien tai ryhmien käyttöön.

Musiikkipalveluiden henkilökuntaa Pommarissa

Musiikkipalvelujen Päivi, Pirjo ja Jarkko testailevat Pommarin soittimia ja akustiikkaa. Moni porukka ja yksittäinen soittaja ovat jo löytäneet tiensä Aallon kirjaston alakerran soittohuoneeseen, jota voi varata ilmaiseksi käyttöönsä.

 

Lapsesta lähtien paljon lukeneen palvelupäällikkö Pirjo Jaatisen vinkkikirjoiksi valikoituvat harkinnan jälkeen Pauliina Rauhalan Taivaslaulu, Milan Kunderan Olemisen sietämätön keveys ja Michael Tournierin Pierrot ja yön salaisuudet. Yhtä hyvin listalla olisivat voineet olla Kjell Westön tai Juha Itkosen kirjat, Ian McEwanin Sovitus tai John Irvingin Garpin maailma.

Kunderan teos ajoittuu vuoteen 1968. Tšekkoslovakian tapahtumat ovat ensimmäinen suuri uutisaihe, jonka Pirjo muistaa lapsuudestaan. Pieni tyttö mietti kuulemiaan keskusteluja ja tarttui myöhemmin Kunderan kirjaan. Moniulotteinen ja vaikuttava romaani osoittautui samaan aikaan yhteiskunnalliseksi ja filosofiseksi tarinaksi, mutta myös rakkauskertomukseksi. Paitsi Tomašin, Terezan, Sabinan ja Franzin kohtalot ja järisyttävä loppu Pirjolle on jäänyt mieleen ajatus siitä, miten yhden polun valitseminen sulkee väistämättä pois mahdollisuuden lähteä kulkemaan toista.

Pauliina Rauhalan lestadiolaisperheestä ja -yhteisöstä kertova Taivaslaulu kosketti paitsi aihepiiriltään eli äitiyden sekä yhteisön sääntöihin sopeutumattoman miehen kuvauksena, myös kauniina ja hienona rakkauskertomuksena. Rauhalan kieltä Pirjo kuvailee lyyriseksi ja taianomaiseksi. Lestadiolaisen yhteisön kuvaus on kiinnostavaa ja avartavaa siihen kuulumattomalle. Pirjo odottaa paljon myös Rauhalan tulossa olevalta toiselta kirjalta.

Tournierin Pierrot ja yön salaisuudet on lastenkirja, jonka voisi määritellä myös aikuisten saduksi. Pirjo on ostanut kirjan itselleen jo ennen perheen perustamista ja lukenut sitä pojilleen monet kerrat. Kauniisti kuvitettu tarina on kolmiodraama, jonka henkilöitä ovat leipuri Pierrot, pyykkäri Colombine ja maalarimestari Harlekiini.  Pierrot valvoo öisin, ja Colombine taas rakastaa valoa, kirkkaita värejä ja aurinkoa. Niinpä kaikin tavoin värikkään Harlekiinin on helppo saada tyttö ihastumaan ja lähtemään mukaansa. Pierrotin kirje saa kuitenkin Colombinen palaamaan. Sadussa on paljon väreihin liittyvää symboliikkaa. Sen voi tulkita tarinaksi oman itsensä löytämisestä. Satu todistaa myös kirjoittamisen voimasta.

Pirjo Jaatinen on vakuuttunut musiikin terveyttä edistävästä vaikutuksesta. Monet suomalaiset mainitsevat eri kyselyissä rentoutumiskeinoikseen saunomisen ja musiikin kuuntelun. Klassisesta musiikista ennen muuta Johann Sebastian Bachin tuotanto on tarjonnut Pirjolle kokonaisvaltaisia elämyksiä. Bachin musiikki on hänen mielestään hyvä esimerkki siitä, miten musiikki voi parhaimmillaan olla kaunista, ikuista ja kuolematonta.

Monista musiikkisuosikeistaan Pirjo Jaatinen poimii vinkattavaksi Johanna Iivanaisen Mustarastas laulaa -levyn. Iivanainen on säveltänyt laulut ja Sinikka Svärd on tehnyt sanoitukset. Laulut ovat tunteisiin vetoavia. Niissä on sekä elämän synkkiä sävyjä että heleämpiä värejä. Iivanainen tulkitsee ne hienosti alleviivaamatta. Nimikappale on levyllä viimeisenä. Se kantaa ilon ja tulevaisuudenuskon sanomaa ja jättää kuuntelijan toiveikkaisiin tunnelmiin.

Apila-kirjaston alakertaan on sijoitettu musiikkiaineisto, elokuvat sekä nuorten ja nuorten aikuisten kirjat. Musiikkipalvelujen Pirjon, Päivin ja Jarkon tehtäviin kuuluvat asiakaspalvelun lisäksi muun muassa oman vastuualueen hankinnat, poistot ja luettelointi. Lisäksi he ovat mukana järjestämässä kirjaston musiikki- ja elokuvatapahtumia.

Apila-kirjaston alakertaan on sijoitettu musiikkiaineisto, elokuvat sekä nuorten ja nuorten aikuisten kirjat. Musiikkipalvelujen Pirjon, Päivin ja Jarkon tehtäviin kuuluvat asiakaspalvelun lisäksi muun muassa oman vastuualueen hankinnat, poistot ja luettelointi. Lisäksi he ovat mukana järjestämässä kirjaston musiikki- ja elokuvatapahtumia.

Musiikkipalvelujen kirjastovirkailija Jarkko Parkkinen tunnetaan erityisesti elokuvaharrastuksestaan, mikä näkyy hänen suosikkilistassaankin. Jarkko vastaakin pääkirjaston aikuisten elokuvien hankinnasta ja isännöi myös aikuisten elokuvailtoja kerran kuukaudessa. Hän valitsee näytettävät leffat ja kertoo jokaisesta lyhyesti Aallon kirjaston Studioon kokoontuvalle yleisölle ennen näytöstä. Osallistujia ilmaisissa näytöksissä on yleensä 15–20.

John Carpenterin Hyökkäys poliisiasemalle on yhdestä yöstä kertova elokuva, jota Jarkko suosittaa erityisesti kovaotteisesta jännityksestä pitäville. Synkkä ja lohduton elokuva on valmistunut vuonna 1976 ja kuuluu Jarkon omalle top viisi -elokuvalistalle. Samalle listalle pääsee myös toinen Carpenterin ohjaus, Pako New Yorkista. Molemmissa ohjaaja ja säveltäjä Carpenter on luonut kuvaa ja syntikkamusiikkia yhdistämällä omaperäisen tunnelman.

Ensiksi mainitun elokuvan tapahtumapaikka on Los Angelesin syrjäkulmilla sijaitseva poliisiasema ympäristöineen. Asema aiotaan lakkauttaa ja sitä tyhjennetään parhaillaan. Siellä on vielä muutama iltavuorolainen työssä. Kun lähialueella vaikuttavan jengin jäsen tapetaan, jengiläiset saartavat poliisiaseman ja ryhtyvät vainoamaan siellä olevia henkilöitä. Elokuva on muunnelma Howard Hanksin Rio Bravosta: molemmissa pieni porukka joutuu päälle käyvän joukkion ahdistelemaksi. Elokuvassa on väkivaltaisia purkauksia, mutta myös tunnelmaa tihentävää odotusta. Miten ryhmä, jossa on poliiseja, vankeja, toimistotyöntekijöitä ja siviilejä, pystyy toimimaan yhdessä ulkopuolisen vaaran uhatessa?

Jarkko Parkkiselle viime vuoden tärkein musiikkijulkaisu oli samaisen John Carpenterin Anthology-levy. Sille on koottu Carpenterin säveltämää musiikkia hänen merkittävistä, vuosina 1975–1998 valmistuneista, elokuvistaan. Levy on saatavissa myös kirjaston valikoimista. Jarkon mielestä musiikki toimii myös elokuvista irrallaan.  Se sopii yksinkertaistetusta ja tarttuvasta syntikkamusiikista pitävälle. Tällainen musiikki on löytänyt aivan viime aikoina uusia kuuntelijoita ja tekijöitä. Siitä on saanut vaikutteita mm. 1980-luvun elokuvista ja elektronisesta musiikista ammentava ranskalainen musiikintekijä Kavinsky.

Kovaksikeitettyä rikoskirjallisuutta lukevalle olisivat Jarkon mielestä esimerkiksi Edward Bunkerin Elukkatehdas– ja Julmin peto -romaanit hyvä valinta. Kirjailijalta, jolla on ollut rooli myös Quentin Tarantinon Reservoir Dogs -elokuvassa, on suomennettu muutama muukin rikoskirja.  Molemmista mainituista kirjoista on tehty myös elokuva. Niistä Julma peto -kirjaan perustuva Seinää vasten on Jarkon mielestä huomattavasti parempi kuin Elukkatehtaasta tehty filmatisointi.

Elukkatehdas on vankilakuvaus. Julma peto taas kertoo vangin vapautumisesta ja epätoivoisesta pyristelemisestä takaisin yhteiskunnan jäseneksi. Edward Bunker oli itse entinen vankilakundi, joten hän käyttää kuvauksessaan uskottavia yksityiskohtia. Myös henkilöhahmot ovat todellisen tuntuisia, ja heidän kohtaloonsa on helppo samastua.

Elokuvista kiinnostuneille on kirjastossa lainattavissa myös runsaasti ohjaajien ja näyttelijöiden elämäkertoja. Tästä aineistosta Jarkon suosikkeja ovat Francois Truffaut´n Hitchcock ja Ian Christien ja David Thompsonin toimittama Scorsese on Scorsese.  Ensimmäinen kirjoista on ilmestynyt alun perin vuonna 1966, mutta suomennettu lähes 20 vuotta myöhemmin. Siinä suuri Hitchcock-fani Truffaut haastattelee ihailemaansa ohjaajaa tämän tuotannosta. Koska kysymykset ovat alan ammattilaisen tekemiä, kirjasta saa valtavasti tietoa Hitchcockin elokuvista, itsekin Hitchcockia ihaileva Jarkko vinkkaa.

Scorsese-kirjassa Jarkko Parkkista viehättää sama asia kuin ohjaajasta tehdyissä tv-haastatteluissakin: hän jaksaa olla aina yhtä innostunut elokuvista ja antaa sen näkyä. Scorsesella on valtava tietomäärä elokuva-alasta, ja hänellä on kerrottavanaan myös runsaasti kiinnostavia yksityiskohtia.

Maaliskuun vinkkareiden suosikkeihin kuuluu sekä vanhaa että uutta kirjallisuutta.

Maaliskuun vinkkareiden suosikkeihin kuuluu sekä vanhaa että uutta kirjallisuutta.

Sekä musiikin kuuntelua että lukemista harrastavan ja mielellään kirjoja asiakkaille suosittelevan kirjastovirkailija Päivi Rannan lempilukemista ovat selviytymistarinat. Hän tarttui ensimmäisen kerran Sally Salmisen Katriinaan 12-vuotiaana. Myöhempinä lukukertoina tarina sitkeästä naisesta on tuntunut aina yhtä kiinnostavalta. Toki aikuinen on löytänyt Salmisen tekstistä eri asioita kuin tyttönen.

Alun perin vuonna 1936 ilmestynyt teos kertoo nuoresta pohjalaistytöstä Katriinasta, joka avioituu heikon ja rehentelevän Johanin kanssa. Ahvenanmaalainen merimies Johan saa uskomaan ruusuiseen yhteiseen tulevaisuuteen komeassa talossa omenapuiden keskellä, mutta totuus on toisenlainen. Elämä on ankeaa, ja saarelaiset kohtelevat nuorta vaimoa alentuvasti. Katriina on kuitenkin ylpeä, ahkera, sisukas ja omanarvontuntoinen eikä alistu rikkaampien sylkykupiksi. Päivi aikoo lukea myös Katriinasta tulossa olevan Juha Hurmeen uuden suomennoksen. Hänestä on kiinnostavaa vertailla, millä tavoin toisenlainen kieli vaikuttaa tarinaan eläytymiseen. Ilmeisesti moni muukin odottaa uutta versiota, sillä kirjaan on tehty useita varauksia.

Khaled Hosseinin Leijapoika on Päivin suosikki Hosseinin kirjoista.  Se kertoo kahdesta afgaanipojasta Amirista ja Hassanista ja heidän ystävyydestään, joka katkeaa petoksen vuoksi. Amir on rikkaan mahtimiehen poika, Hassanin isä on palvelija.  Luokkaerojen lisäksi teemoja ovat sovitus, ihmiseksi kasvaminen ja siirtolaisuus. Päiviä kirjassa viehättää kaunis kieli, jolla sinänsä rankka tarina on kerrottu. Kirjasta on tehty myös elokuva, joka ei kuitenkaan Päivin mielestä yllä kirjan tasolle.

Päivi Rannan omista lempikirjoista tuorein on Heidi Köngäksen Sandra. Se on suomalaisen naisen selviytymistarina, jossa eletään vuotta 1918 ja välillä myös nykypäivää. Kertojina on kolme naista: Sandra, hänen kälynsä Lyyti ja lapsenlapsensa Klaara. Rankka tarina muistuttaa siitä, kuinka vähäisen tiedon varassa sekä punaiset että valkoiset tempautuivat mukaan väkivaltaisiin tapahtumiin. Köyhien perheiden kotiin jääneet ihmiset kärsivät puutteesta, pelosta ja nälästä. Köngäksen kirjassa on kuvattu kauniisti rakkautta, äitiyttä ja rankkaa elämäntilannetta, josta on vain selviydyttävä. Kirjan kertomus oli niin vaikuttava, että Päivi joutui turvautumaan nenäliinaan monta kertaa sitä lukiessaan.

Kuuntelemansa musiikin Päivi valitsee kulloisenkin mielialan mukaan. Töiden jälkeen hän rauhoittuu esimerkiksi taitavan tulkitsijan Samuli Edelmannin virsien tai kevyempien laulujen parissa tai kuuntelemalla Johanna Kurkelan Sudenmorsian-levyä. Sen nimikappale on vinkkaajan mielestä omaperäinen, herkkä ja taianomainen laulu. Pitkän ajan suosikkeja ovat myös Kaj Chydeniuksen eri runoilijoiden teksteihin säveltämät laulut sekä Piirpauke-yhtyeen kansanmusiikista ammentava tuotanto. Siivouksen taustamusiikkina Päivillä soi Haloo Helsinki! -yhtyeen kappaleet. Kirjastosta on saatavissa myös seitsemän cd:n Haloo Box, jonka avulla voi halutessaan tehdä perusteellisen suursiivouksen.

Sirpa Pukkinen

 

Musiikkipalvelujen Pirjon, Päivin ja Jarkon vinkit

Bunker, Edward: Julmin peto; Elukkatehdas
Carpenter, John: Anthology: Movie themes 1974–1988. Äänilevy.
Christie, Ian & Thompson, David (toim.): Scorsese on Scorsese
Chydenius, Kaj: Kauneimmat rakkauslaulut & työväenlaulut
Edelmann, Samuli: Pienellä kivellä; Maa on niin kaunis: Virsiä 3; Vaiheet
Haloo Helsinki!: Haloo box!
Hosseini, Khaled: Leijapoika
Hyökkäys poliisiasemalle -elokuva. Ohjaaja John Carpenter
Iivanainen, Johanna: Mustarastas laulaa
Kundera, Milan: Olemisen sietämätön keveys
Kurkela, Johanna: Sudenmorsian
Piirpauke: Global Servisi
Rauhala, Pauliina: Taivaslaulu
Salminen, Sally: Katriina
Truffaut, Francois: Hitchcock
Tournier, Michael: Pierrot ja yön salaisuudet


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *