Tammikuun kirjavinkki

Andrew O’Hagan: Maf-koira ja hänen ystävänsä Marilyn Monroe, Tammi, 2011

Hemingway, Steinbeck, Joyce, Grass, Calvino, Saramago, Pamuk. Ja nyt ensimmäistä kertaa Andrew O’Hagan. Jos Tammen Keltaisessa kirjastossa ilmestyy Marilyn Monroesta kertova kirja, luettavahan se on.
 
Tarinan kertoja on Marilynin Frank Sinatralta oikeassakin elämässä lahjaksi saama maltankoira, jonka Marilyn nimeää Mafia Honeyksi. Maf ihailee Trotskia, haaveilee Meksikosta ja inhoaa kissoja, koska nämä ”suosivat runoutta proosan kustannuksella”. Kirjan myötä Maf kohtaa useitakin kissoja, jotka tosiaan suoltavat suustaan aleksandriineja. 
 
Mafin tarina alkaa synnyinseudulta Skotlannista ja jatkuu Sussexin kautta Amerikkaan, jonne Natalie Woodin äiti Maria Gurdin hänet (sillä ”häneksi” Mafia ja muita koiria kirjan luettuaan on viimeistään kutsuttava) noutaa myytäväksi Sinatralle.
 
O’Haganin kirjassa koirat ymmärtävät ihmisten puhetta ja ottavat vaikutteita heidän ajatuksistaan ja unistaan, mutta ihmiset eivät ymmärrä koiria. Koirien lisäksi puhuvat kaikki muutkin eläimet punarinnoista ja leppäkertuista aina newyorkilaiseen beatnik-hämähäkkiin ja brooklynilaisen puhetavan omaavaan rottaan saakka. Ne keskustelevat kirjallisuudesta ja filosofiasta siinä missä ihmisetkin, joiden puheet jäävät usein arkipäiväisyyksien tasolle eläimiin verrattuna. 
 
Maf-koira ja Marilyn (jota Maf ei useinkaan kutsu emännäkseen tai omistajakseen vaan kohtalotoverikseen) tapaavat vuonna 1960. Heidän yhteiselonsa jatkuu Marilynin viimeisiin kuukausiin saakka. Väliin mahtuu avioero Arthur Milleristä (Maf pääsee viimein unelmiensa Meksikoon seuratessaan Marilynia avioeronhakumatkalle), terapiaa Marianne Krisin ja Ralph Greensonin vastaanotolla, juhlia Peter Lawfordin rantahuvilalla, Sammy Davis Jr:n esityksiä sekä viimeisiä päiviä ”Something’s Got to Give” -elokuvan kuvauksissa Paula Strasbergin häälyessä ympärillä. Kirjan viimeisessä luvussa Marilyn on matkustanut New Yorkiin laulamaan presidentti Kennedyn syntymäpäiväjuhliin. Maf katsoo tapahtumaa televisiosta kotona Los Angelesissa.
 
Kirjailija Andrew O’Hagan, skotti kuten Maf-koirakin, on syntynyt kuusi vuotta Marilyn Monroen kuoleman jälkeen. Hän on lukenut huolellisesti läksynsä 1960-luvun elämästä niin kirjallisuuden, filosofian ja viihdealan kuin poliittisen historiankin suhteen. Romaanissa korkealentoiset keskustelut ja pohdinnat lomittuvat ihmisten (ja koirien) jokapäiväiseen elämään ja Marilynin elämäkerralliseen ainekseen. Kirja on elämys kaikille Marilyn Monroen ihailijoille, kirjallisuuden ja filosofian harrastajille sekä eläinten ja erityisesti koirien ystäville.  
 
 
Johanna Pitkäranta
 
Maf-koira ja hänen ystävänsä Marilyn Monroe -kirjan kansi, jossa Marilyn Monroe istuu valkoinen koira sylissä.
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *