Törnävän kirjasto 50 vuotta

Törnävän kirjaston sisäänkäynti.

Törnävän kirjaston historiaa

Heinäkuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1970 Seinäjoella aloitti toimintansa tuolloin uudentyyppinen kirjastopalvelumuoto, sairaalakirjasto. Sairaalakirjastolla oli perustettaessa kaksi

toimipistettä, joista toinen sijaitsi keskussairaalassa ja toinen Törnävän sairaalassa. Nykyään näistä jäljellä on enää Törnävän kirjasto, joka juhlii tänä vuonna näin ollen 50-vuotispäiväänsä. Keskussairaalan kirjasto lakkautettiin vuonna 2008.

Sanomalehti Ilkassa kirjoitettiin muutama viikko sairaalakirjaston avaamisen jälkeen 16.7.1970 seuraavasti:

”Aloite kirjastojen perustamisesta tuli sairaaloiden taholta, niinpä nämä luovuttivatkin kauniit, viihtyisät huoneistot kirjaston käyttöön. Hallinnollisesti sairaalakirjasto kuuluu Seinäjoen kaupunginkirjaston yhteyteen. […] Täällä kirjaston yhtenä tehtävänä on potilaiden ajatusten johtaminen pois sairaudesta, heidän mielialansa kohottaminen ja virkistäminen. Sairaalakirjastotoiminta on luonteeltaan aktiivisempaa kuin tavallinen kirjastotyö. […] Seinäjoen keskussairaalalla kierretään kerran viikossa jokaisella osastolla kirjavaunujen kanssa sekä lisäksi sairaalarakennuksen yhteydessä oleva kirjasto on auki kahtena päivänä viikossa. Törnävän sairaalan kirjastossa käyvät potilaat enimmäkseen itse. Kirjasto sijaitsee keskeisellä paikalla Törnävän sairaala-aluetta, samassa rakennuksessa kuin uusi kanttiini ”Kellarikeidas”, joten henkinen ja aineellinen virkistäytyminen täydentävät sopivasti toisiaan. 130 m2 uusittu avara kirjastohuoneisto on jaettu siten, että varsinainen kirjojen lainaus tapahtuu lainausosastosta ja vieressä on erillinen lukusali, johon tulee myös aikakaus- ja sanomalehtiä. Molemmissa kirjastoissa kaikki kirjat ovat aivan uusia, joten senkin jo luulisi olevan omiaan houkuttelemaan lukemaan. Kirjoja on tässä vaiheessa lähes 2000 nidettä.”

Nimeltä mainitsemattomassa sanomalehdessä 3.8.1970 taas kerrotaan, että sairaalakirjastoista lainattiin ensimmäisen kuukauden aikana yhteensä 1167 kirjaa: keskussairaalasta lainattiin 696 kirjaa ja Törnävältä 471 kirjaa. Parhaiten lainaksi menivät

”kevyehköt ajanvietekirjat ja miesten osastolla sotakirjat, mutta vakavaa opiskeluakin harjoitetaan.” Törnävän kirjastosta mainitaan erikseen, että ”tarkoitus on aktivoida potilaat itse tulemaan kirjastoon. Kirjojen lainaamisen ja lukemisen toivotaan muodostuvan heille erääksi terapiamuodoksi. Tässä mielessä on tärkeänä pitämämme yhteistyö sairaalan henkilökunnan kanssa pääsemässä käyntiin. Toistaiseksi lainaus on ollut Törnävällä melko hiljaista, mutta uskomme sen lähtevän syksyn myötä reippaammin vauhtiin. Jo nyt Törnävän sairaalan kirjaston erityispiirteeksi on osoittautunut tietokirjojen runsas kysyntä. Kaikkiin potilaiden toivomuksiin pyritään suhtautumaan vakavasti. Monilla on kirjastoon tullessaan luettelo haluamistaan kirjoista. Toiset taas löytävät sopivat kirjat keskusteltuaan kirjastonhoitajan kanssa.”

Vuoden 1970 lopussa kirjoittaa Vaasa-lehti näin:

”Yli 800 potilaspaikkaa käsittävässä Törnävän sairaalassa on päättymässä olevan vuoden aikana potilaitten vapaa-ajan viettomahdollisuuksia parannettu ratkaisevalla tavalla. Yhden potilasrakennuksen alakertaan on perustettu vapaa-ajanviettokeskus. Se käsittää sairaalakanttiinin laajennettuine tiloineen, baarin sekä laitoskirjaston ja sen yhteydessä lukusalin. […] Kirjaston käyttö on täyttänyt odotukset. Kuukausittain on lainattu noin 1000 kirjaa, mutta viime kuussa oli määrä noussut jo 1200:taan. Kirjavalinta ei täällä kovinkaan paljon poikkea tavallisen kirjaston valintasuunnasta. […] Yllättävää on, että myös korkeatasoisia tieteellisiä teoksia, kuten Yksiulotteinen ihminen ja Filosofian aapinen, luetaan. Miehet käyttävät kirjastoa enemmän kuin naiset. Aikaisemmin tällaisissa laitoksissa rajoitettiin kirjavalikoimaa niin, että esimerkiksi dekkareita ei annettu luettavaksi lainkaan. Nyt on huomattu, ettei niiden lukemisessa ole haittavaikutuksia.” Tuolloin johtava ylilääkäri Lauri Kontas kertoo, että ”Kirjaston käyttö on täällä oikein suunnattua vapaa-ajan käyttöä. Se on harraste, joka omalta osaltaan on vähentämässä sairaalan laitosmaisuutta. Samalla se on kosketusta vapaaseen kulttuuriin. Kirjaston mielenterveydellistä merkitystä ei tarvitse asettaa kyseenalaiseksi.”

Törnävän kirjasto on ollut lopetusuhan alla monesti, erityisesti vuosina 1997 ja 2004, mutta aina toiminta on jatkunut. Vuodesta 1997 lähtien kirjastoa on hoidettu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen kaupungin yhteistyöllä. Kirjaston tulevaisuus näyttää valoisalta. Vuonna 2021 kirjasto tulee muuttamaan yhdessä koko psykiatrisen sairaalan kanssa keskussairaalan uuteen M-taloon, johon kirjastolle on suunniteltu toimivat tilat keskelle rakennusta.

Nykyään Törnävän kirjasto on avoin kaikille, ja kirjastoa saa käyttää kuka tahansa. Kirjastoa käyttävät sairaalan potilaiden ja henkilökunnan lisäksi lähiseudun asukkaat ja päiväkodit sekä Ruutipuiston koulu. Kirjastosta löytyy samat palvelut kuin kaikista muistakin Seinäjoen kirjaston toimipisteistä, ja kirjavalikoimaa kasvattavat kirjakuljetukset kahdesti viikossa. Käytössä on koko Etelä-Pohjanmaan yhteinen Eepos-kirjastokortti.

Muistoja Törnävän kirjastosta

Kirjaston pitkäaikainen asiakas Outi Salmenoja kertoo muistojaan sairaalakirjastosta:

Suhteeni sairaalakirjastoon alkoi kesällä 1973, jolloin olin töissä Törnävän sairaalassa. Ensimmäisenä kesänä kävin kirjastossa vain potilaan seurana. Kesällä 1974 lainasin jo itsekin, ainakin Harold Robbinsin kirjan, jonka laina-aika venyi viideksi vuodeksi. Silloin lainaus toimi vanhalla periaatteella, eli nimi kirjoitettiin lappuun, joka oli kirjan takataskussa. Kirjastoa luotsasi Aulikki, jonka sukunimeä en muista. Hän kertoi, että potilaat lukivat ja lainasivat paljon. Kuntainliitto oli laajimmillaan ja potilaspaikkoja Törnävällä oli yli 700. Vuonna 1969 oli julkaistu sairaalaolojen kuvaus Avo-osasto, jonka tekijä oli Esko Jämsen.

Seuraavan kerran astuin sairaalakirjastoon vanhassa sairaalassa vuonna 1979. Suurin osa vanhasta lääninsairaalasta oli jo muuttanut uuteen keskussairaalaan, mutta kirjastonhoitaja Terttu Jääskeläinen kävi kerran viikossa myös vanhassa paikassa. Kirjasto sijaitsi osin romahtaneessa yhdyskäytävässä vanhan sairaalan ja hoitajien asuintalon välissä. Paikkana se oli mahdollisimman epäviihtyisä, mutta hällä väliä; kirjathan olivat pääasia. Pääsin nyt palauttamaan viiden vuoden lainani, eikä sakkoakaan peritty!

Aikanaan loputkin osastot pääsivät siirtymään uuteen taloon. Siellä sairaalakirjasto sijaitsi 1. kerroksessa hyvissä tiloissa. Kaupunginkirjastossa käyntini hiipui, sillä keskussairaalan laitoskirjastosta sain kaiken mitä halusin, ja mitä ei ollut, tilattiin. Terttu Jääskeläinen oli edelleen ohjaksissa. Kirjastokärry liikkui osastoilla säännöllisesti. 80-luvulla Ilkassa oli erinomainen kirja-arvostelija Leena Tuomela ja hänen arvostelunsa ohjasivat lainaustani. Syksyisin ilmestyi koko sivun mittainen luettelo kustantajien uusista kirjoista. Irti reväisty sivu kädessäni riensin Tertun luokse varailemaan.

Aika ajoin liikkui huhuja, että sairaalakirjasto lopetettaisiin. Ainakin kerran laitoin minäkin nimeni lopettamista vastustavaan adressiin. Mutta eivätpä auttaneet vastalauseet: 2000-luvulla keskussairaalan kirjasto loppui. Kirjastokärryn kulkeminen oli loppunut jo aiemmin. Hetkisen olin neuvoton. Mutta olihan Törnävän sairaalassa vielä kirjasto ja pian myös varsin palveluhenkinen Riitta Kristola. Alkuun aukioloajat eivät työaikaani sopineet, mutta sitten tiistain aukiolo pidennettiin klo 16.30 jatkuvaksi. Ja tiistai muuttui viikon kohokohdaksi! Jäätyäni eläkkeelle ja jouduttuani saman vuoden aikana kaksi kertaa telakalle kirjat pelastivat suurimmalta synkkyydeltä.

Nyt on edessä suuri muutos, kun kirjasto siirtyy uuteen M-taloon, kaarevaan ja upeaan. Minulla ylämäki pitenee. Mutta aion kiivetä sinne niin kauan kuin ikinä pystyn. Se kannattaa!

Ps. Esko Jämsenin kirja Avo-osasto, joka pohjautuu kirjailijan Törnävän sairaalassa viettämään aikaan, löytyy taas vuosien tauon jälkeen Törnävän kirjaston kokoelmista. Se oli aikanaan Törnävän kirjaston luetuin teos, ja nyt vuosipäivän kunniaksi se on jälleen saatavissa asiakkaille.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *