Vinkkilistalla tietoa, kaunoa, kuunneltavaa ja katseltavaa

Nurmon kirjaston väki haastaa kasvattamaan lainalukuja

Nurmon kirjaston väellä on muiden tavoitteiden ohessa ollut tänä vuonna yhteinen urakka: innostaa asiakkaita lihottamaan edelleen jo viime vuonna kasvaneita lainauslukuja. Marraskuun alun numerot näyttävät siltä, että tavoite saavutetaan. Työntekijät listasivat omia suosikkejaan luettavaksi, kuunneltaviksi, katseltaviksi ja lainattaviksi. Lisää vinkkejä saa paikan päällä kirjastossa.

Nurmon kirjaston henkilökunta

Nurmon kirjaston väki on haastanut asiakkaat kartuttamaan lainalukuja.

Kirjastovirkailija Miika Tapionlinnan vastuualuetta ovat muun muassa musiikin levyjen ja pelien hankinta sekä atk-tehtävät. Hän myös luetteloi aineistoa ja osallistuu asiakaspalveluun. Monipuoliset tehtävät ovat mieluisia ja tuovat vaihtelua kirjastotyöhön.

Miika Tapionlinna

Miika Tapionlinna kuuntelee musiikkia, katsoo elokuvia ja lukee kirjoja. Harrastuksista on päivittäin hyötyä kirjastotyössä.

Fredrik Backmanin Mies joka rakasti järjestystä on kirja, joka Miikalle tulee ensimmäisenä mieleen, jos joku pyytää lukusuosituksia. Hän nimittäin tykkäsi siitä itse kovasti. Iäkkään miehen tarina on sekä hauska että surullinen, ja siksi se synnyttää lukijassa monenlaisia tunteita. Ainoastaan jännäreitä lukeville kirja ei ehkä tarjoa riittävästi käänteitä, mutta muille sitä voi lämpimästi suositella. Backman on kirjoittanut kaksi muutakin hyvää romaania, mutta tämä on kuitenkin Miikan lemppari.

Miikan jännityskirjasuosikit kuuluvat Jack Higginsin Sean Dillon -sarjaan. Kirjojen tarinat ovat vetäviä ja henkilöt omaperäisiä.  Päähenkilö Dillon ei ole puhtaasti hyvä tai paha eikä liioin samanlainen sarjan alusta loppuun, mikä on Miikasta hieno juttu. Erityisesti IRA-kytkentä oli Miikasta kiinnostava, koska siitä ei ole kovin paljon romaaneja kirjoitettu.

Musiikista kiinnostunut ja kitaroiden kanssa tuttavuutta tekevä Miika lukee myös jonkin verran musiikkiin liittyvää kirjallisuutta. Niistä voisi suosittaa mm. Sami Lopakan kiertue-elämästä kertovan Marras-romaania ja Marko Annalan Värityskirjaa. Molemmat ovat kiinnostavia romaaneja musiikkimaailmasta.

Kirjaston elokuvakokoelmasta Miika nostaa esiin American history X -elokuvan, joka mm. rasismista kertovana on hyvinkin ajankohtainen. Levyjä voisi listata montakin, mutta tällä hetkellä kärkeen nousivat suomalaiset metallilevyt Ghost Brigade: Isolation songs ja Kaunis Kuolematon: Vapaus.

Kirjastonjohtaja Sini Mäkistä kiinnostavat eniten elämäkerrat, koska hän lukee mielellään todellisesta

Sini Mäkinen

Sini Mäkinen lukee mieluiten elämäkertoja ja muita aidosta elämästä kertovia tarinoita. Plussaa on, jos kirjaa lukiessa pääsee tutustumaan itselle vieraaseen kulttuuriin.

elämästä kertovia tarinoita. Kueglerin Viidakkolapsen hän luki heti kirjan ilmestyttyä. Kirja kertoo saksalaisesta Sabinesta, joka lähetystyötä tekevien vanhempiensa ja sisarustensa kanssa elää Länsi-Papualla paikallisen heimon keskellä täysin luonnonmukaista elämää.  Sabinen jokainen päivä on täynnä seikkailuja. Hän ei miellä itseään länsimaalaiseksi vaan heimoon kuuluvaksi. Niinpä elämänmuutos on hirvittävän suuri, kun hänet lähetetään Sveitsiin opiskelemaan. Sabinen tarinaa kerrotaan myös kahdessa jatko-osassa.

 

Myös toinen Sinin suosittama kirja on viidakkoaiheinen. Jaguaarin voima -kirjassa norjalainen nuorimies ostaa pelkän menolipun Peruun. Hän etsii ja löytääkin Amazonin sademetsistä eristäytyneenä elävän heimon, ns. kissakansan, ja elää vuoden ajan heidän keskuudessaan. Hän saa nähdä tuona aikana, millaista tuhoa sademetsien hävittäminen heimoille merkitsee. Myös lähetystyön mukanaan tuomat vitsaukset, sairaudet ja alkuperäisen kulttuurin tuhoutuminen, tulevat hänelle tutuiksi.

Jari Vainion Viidakkotohtori on vuoden 2017 kirjasatoa. Se kertoo suomalaislääkäristä, joka lähtee töihin katoliselle lähetysasemalle Sambian Katondween. Jarin tehtävä on pitää lähetysaseman sairaala toiminnassa sen ajan, kun eläkkeelle siirtyvän sisaren seuraaja on valmis jatkamaan työtä. Alueella on paljon trooppisia tauteja, kuten malariaa ja unitautia. Moni kärsii myös tuberkuloosista tai on saanut HIV-tartunnan. Kuusivuotiseksi venyneen antoisan, haastavan ja välillä lääkärin itsensäkin sairastuttavan pestin aikana kylän asukkaat ja luonto tulevat tutuiksi. Suomalaislääkäri saa lempinimen Dokoto Jali.

Karoliina Prinkkilä

Karoliina Prinkkilän lukuharrastusta ohjaavat tiettyyn suuntaan työ sekä 3- ja 5-vuotiaat pojat. Toisinaan jää aikaa myös itse valitun kirjan lukemiseen.

Kirjastonhoitaja Karoliina Prinkkilän vastuualueena kirjastotyössä ovat koululaiset. Vapaa-ajallaan hän lukee paljon myös alle kouluikäisten kirjoja kahdelle pojalleen. Älä avaa tätä kirjaa on yksi kolmivuotiaan suosikki, josta äitikin tykkää. Se on Karoliinan mielestä täsmäkirja uhmaikäiselle, koska ilmeikäs sininen olento haastaa sopivasti pientä uhmailijaa. Toinen värikäs, suuria kuvia sisältävä kiva kirja kolme-nelivuotiaalle on Pää tyynyyn. Siinä kovin väsynyt karhu ei tahdo päästä nukkumaan, koska virkeä ankka naapurista houkuttelee sitä tekemään yhtä ja toista mukavaa. Iltasatukirjaksi sopii erityisen hyvin Peiton alle -kirja, jossa laitetaan eri eläimiä nukkumaan. Jokaisen eläimen päälle voi kääntää peiton samalla kun kirjaa luetaan ja katsellaan.

Karoliinan viisivuotiaan pojan suosikki on Suomen eläimet -sarja ja siitä erityisesti sudenkorennosta kertova kirja, josta myös äiti on oppinut monta uutta asiaa. Omaksi ilokseen Karoliina lukee kausittain tietokirjoja. Juuri nyt, kun omakotitalo on lähes valmis, puutarhakirjat kiinnostavat. Puutarhasuunnittelukurssin antia täydentää mm. Pihasuunnittelun ABC -kirja.

Luetuista kaunokirjoista pysyvän jäljen on jättänyt Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa, jossa kerrotaan afgaaninaisten elämästä. Aivan toisenlaisen lukukokemuksen antoi Kaisa Haataisen Meikkipussin pohjalta, joka toki sekin kertoo naisen elämästä, mutta aivan eri tyylillä.  Kirja kertoo sekä hauskoista että rankoista asioista pakinatyylisesti. Äänikirjat ovat Karoliinan mielestä mainioita pitkillä ajomatkoilla. Aiempaan työpaikkaansa kulkiessaan hän kuunteli kaikkiaan 60 levyä J.R.R.Tolkienia ja ihastui ikihyväksi Heikki Määttäsen hienoon luentaan. Muillekin kuin kirjastoihmisille Karoliina suosittaa kuunneltavaksi Kirjastolevyä, jota ei muualta saakaan kuin kirjastosta. Levy on toteutettu Pirkanmaan kirjastojen hankkeena ja mukana on myös kaksi lapualaislähtöistä bändiä kertomassa hyvistä kirjastokokemuksistaan musiikin keinoin.

Heli Järviniemi-Hemminki

Heli Järviniemi-Hemminki kertoo olevansa erä- ja luontoihminen, mutta lukevansa myös muista aiheista kertovia kirjoja.

Heli Järviniemi-Hemminki työskentelee Nurmon kirjastossa kirjastovirkailijana. Hän hoitaa myös kirjaston kotipalvelua sekä pitää lukupiiriä ja Novellikoukku-kokoontumisia. Luonto- ja eräihmiseksi tunnustautuva Heli sai sattumalta käsiinsä Metsällä-kirjan, jossa on aiheeseen liittyviä todentuntuisia tarinoita. Sekä liikuttavia että iloisia kertomuksia sisältävä kirja sopii kaikille lukijoille.

Dekkarit eivät ole yleensä Helin mielilukemista, mutta evijärveläislähtöisen Christian Rönnbackan kirjoista hän tykkää kovasti. Hän sai sattumalta käsiinsä Rakennus 31 -kirjan ja ihastui kirjailijan pohjalaiseen otteeseen ja huumorintajuun. Sen jälkeen hän on lukenut myös muut Rönnbackalta ilmestyneet teokset.

Itsekin lännenelokuvista pitävä Heli suosittaa muille genreen ihastuneille kirjaa Kaikki kauniit hevoset. Hän  ihastui sen tarinaan ja keskittymistä vaativaan kerrontatyyliin kovasti. Romaanissa on raakuutta ja  armottomuutta, mutta se on myös vaikuttava.

Nuortenkirjoista Heli suosittaa John Boynen Nooa Notkoniitty karkaa kotoa -kirjaa.  Siinä 8-vuotias päähenkilö pakenee ankeita kotioloja ja tutustuu vanhaan lelukaupan pitäjään, joka kertoo hänelle tarinoita omasta elämästään.  Kirja sopii yhtä hyvin nuorten kuin aikuistenkin luettavaksi. Kerronta on viehättävän taianomaista ja myös opettavaa, Heli perustelee valintaansa. Tapani Baggen Kiljusen uusi herrasväki -kirjojen Heli toivoisi lähtevän nykyistä useammin liikkeelle hyllystä. Hänen mielestään päivitys on tehnyt hyvää Kiljus-kirjoille, ja niiden monenlaiset hauskat tapahtumat ja teksteihin sopiva kuvitus viihdyttävät nykylukijaa.

Terhi Niemistö

Terhi Niemistö lukee paljon kuvakirjoja työnsä vuoksi. Omaksi ilokseen hän tarttuu usein dekkareihin ja kauniisti kirjoitettuihin, tunteita herättäviin tarinoihin.

Kirjastovirkailija Terhi Niemistö lukee työnsä takia kaikki uudet kuvakirjat ja omaksi ilokseen monenlaista kaunokirjallisuutta. Oma lukupäiväkirja pisteytyksineen ja lyhyine referaatteineen auttaa usein hyllyjen välissä vinkkaavaa.

Jännitystä tai dekkareita kaipaaville Terhi suosittaa mielellään Alan Bradleyn Flavia de Luce -sarjaa tai  Camilla Läckbergin,  Ann Rosmanin ja C.J. Sansomin kirjoja. Ensiksi mainitussa 11-vuotias, vanhassa rapistuvassa kartanossa asuva Flavia ratkaisee rikoksia. Tarinat ajoittuvat 1950-luvulle ja muistuttavat kerrontatavaltaan Agatha Christietä. Tapahtumien ja miljöön lisäksi myös erikoiset henkilöhahmot ovat kiinnostavia.

Läckbergin Majakanvartija sopii hyvin piinaavasta jännityksestä pitäville. Tarina liikkuu kahdella eri aikatasolla, mikä tekee siitä Terhin mielestä kiinnostavan. Myös tapahtumia selvittävän pariskunnan, kirjailijan ja poliisin, tarinat nivoutuvat kirjan tapahtumiin ja tuovat lisää sisältöä. Ann Rosmanin psykologisessa dekkarissa palataan niissäkin ajassa taaksepäin: noitavainojen aikaan ja 1950-luvulle. Noitavasarassa rikoksia selvittää konstaapeli Karin Adler kumppaneineen.

Jennifer Lee Carrelin Shakespearen salaisuus -kirjassa etsitään kadonnutta näytelmäkäsikirjoitusta. Etsintämatka johdattaa päähenkilön eri puolille maailmaa, ja sarjamurhaaja seuraa hänen kannoillaan. Kirja on hyvä alkusysäys Shakespearen näytelmien lukemiseen, Terhi tietää kokemuksesta.

Kaikille kirjojen rakastajille Terhi vinkkaa mm. Tuulisen saaren kirjakauppias– ja Pieni kirjapuoti Pariisissa – kirjoja. Kauniista kielestä ja koskettavista tarinoista pitäville sopivat niin Linda Olssonin kuin Kate Mortoninkin kirjat. Molempia Terhi on vinkannut usein asiakkaille.

Kirjaston satutädin omia kuvakirjasuosikkeja ovat vastikään ilmestynyt Kettu ja värit, joka oli ansaitusti myös Finlandia-junior -ehdokkaana. Myös Petra Heikkilän sekä Chris Haughtonin kuvakirjat sopivat sekä  ryhmien satutuokioihin että lapsen kanssa kahdestaan luettaviksi. Keskustelun herättäjäksi lapsen kannalta tärkeistä aiheista Terhi suosittaa Anneli Kannon Viisi villiä Virtasta -kirjasarjaa. Kirjoissa käsitellään mm. kateutta, varastamista, pimeänpelkoa ja esikouluun menemistä.

Laura Syrjämäki

Laura Syrjämäki opiskelee kirjastoalaa. Hän on päättänyt elvyttää hiukan hiipumaan päässeen lukuharrastuksensa.

Ammattikorkeakouluopintoihinsa sisältyvää harjoittelua Nurmon kirjastossa tekevä Laura Syrjämäki kertoo elvyttävänsä parhaillaan muun tekemisen jalkoihin jäänyttä lukuharrastustaan. Hän ei tiedä syytä siihen, miksi tarttuu usein maailman pahuutta kuvaaviin kirjoihin. Tuoreita lukukokemuksia hän on kerännyt mm. juutalaisvainoista ja Pohjois-Korean oloista kertovasta kirjallisuudesta.

Kotimme Auschwitz -kirjaa Laura suosittaisi lukijalle, joka haluaa tutustua kaunistelemattomaan ja omakohtaiseen keskitysleirikuvaukseen. Kirja on koukuttava ja koskettava, tarinan kertojan itse kokema herättää voimakkaampia tunteita kuin numero tilastossa. Eri tavalla surullinen ja ahdistava kertomus on Sofi Oksasen Baby Jane, joka kertoo rakastavaisista. Naiset ovat työttömiä ja elävät päihteiden pyörityksessä. Toinen naisista, Piki, muuttuu, kun hänen ex-rakastettunsa palaa kuvioihin. Laurasta tarina on kirjoitettu todella hienosti ja samastuttavasti.

Mainittuja keveämpää luettavaa hakevalle Laura ehdottaisi vaikkapa Katri Mannisen Loma Losissa -kirjaa. Hän luki sen aikoinaan nuorena tyttönä ja äskettäin uudestaan. Kirja kertoo kiltin tytön rooliin kyllästyneestä Marikasta, joka repäisee itsensä irti ja matkustaa Los Angelesiin. Helppolukuinen tarina muuttuu loppua kohden myös jännittäväksi.

Laura on myös runouden ystävä. Kaverin kautta hän tutustui Arno Kotron lyriikkaan ja suosittaa Mustaa morsianta muillekin luettavaksi. Runoteos sisältää neljä naisen kirjoittamaa rakkauskirjettä. Ne kertovat särkyneestä sydämestä ja ovat melankoliassaan kauniita. Kotron aiemmin kirjoittama Sanovat sitä rakkaudeksi kuvaa rakkautta ja eroa miehen näkökulmasta.

Sirpa Pukkinen

Nurmon kirjastolaisten vinkkilista

American history X. Ohjaaja Tony Kaye
Backman Fredrik: Mies, joka rakasti järjestystä; Britt-Marie kävi täällä; Kiekkokaupunki
Bagge, Tapani & Launis, Mika: Kiljusen uusi herrasväki
Borowski, Tadeusz: Kotimme Auschwitz
Boyne, John: Nooa Notkoniitty karkaa kotoa
Bradley, Alan: Flavia de Luce -sarja
Carrell, Jennifer Lee: Shakespearen salaisuus
Ghost Brigade: Isolations songs -cd
Gropper, Helga: Pihasuunnittelun ABC: yksinkertaisia käytännön esimerkkejä pieniin pihoihin
Haatainen, Kaisa: Meikkipussin pohjalta
Hacohen, Dean: Peiton alle
Haughton: Voi sinua, Sulo! ja muut kuvakirjat
Heikkilä, Petra: Sukkahukka ja muut kuvakirjat
Hosseini, Khaled: Tuhat loistavaa aurinkoa
John Jory & Davies, Benji: Pää tyynyyn
Kanto, Anneli: Viisi villiä Virtasta -sarja
Kirjastolevy-cd. Eri esittäjiä
Kotro, Arno: Musta morsian
Krogh, Anders C.: Jaguaarin voima: vuosi Amazonian sademetsässä
Kuegler, Sabine: Viidakkolapsi
Lee, Andy: Älä avaa tätä kirjaa: lue jotain muuta!
Läckberg, Camilla: Majakanvartija ja muut dekkarit
Manninen, Katri: Loma Losissa
McCarthy, Cormac: Kaikki kauniit hevoset
Metsällä. Pekkanen, Ville & Hattula, Markku (toim.)
Morton, Kate: Hylätty puutarha
Oksanen, Sofi: Baby Jane
Olsson, Linda: Sisar talossani; Kaikki hyvä sinussa
Rosman, Ann: Noitavasara
Rönnbacka, Christian: Rakennus 31 ja muut dekkarit
Suomen eläimet -sarja. Jorma Leppäniemi (toim.), Tapani Karinen (kuv.).
Teräs, Mila & Pertamo, Karoliina: Kettu ja värit
Tolkien J.R.R.: Taru sormusten herrasta -äänikirjat
Vainio, Jari: Viidakkotohtori: Dokoto Jalin päiväkirjat 1987–1993

Teosten saatavuutta voit tutkia Eepos-verkkokirjastosta 


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *