Ykän ja Ilon vinkkarit suosittavat kauhua, historiaa ja lännenseikkailuja

Seinäjoen kaupunginkirjasto ei ole jämähtänyt paikalleen siinäkään mielessä, että se kulkee myös pyörien päällä. Kanta-Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron alueella kiertää kaksi kirjastoautoa, Ilo ja Ykä. Niillä on reiteillään yhteensä noin 150 pysäkkiä. Yksittäisten kirjastoautolla kävijöiden lisäksi palvelu on tarpeellinen myös esimerkiksi kouluille ja päiväkodeille.

Kirjastoautopalvelujen henkilökunnasta huhtikuussa vinkkaavat Ykä-auton rattia pyörittävä kuljettaja-virkailija Jussi Haapala ja Ilo-auton kirjastovirkailija Kristiina Keski-Luoma.

Kristiinan kassissa jännitystä ja elokuvia

Kristiina Keski-Luoma lukee eniten pohjoismaisia dekkareita. Hän tunnustautuu paitsi jännityksen myös kauhun ja parapsykologian ystäväksi. Myös elämäkerrat ja tosipohjaiset murhamysteerit kiinnostavat. Esimerkiksi Bodom-järven murhista ja Aasian tsunamista Kristiina on lukenut kaiken mahdollisen ja katsonut myös tv:ssä esitetyt dokumentit näistä aiheista. 

Kristiina kertoo olevansa ahkera lukija kausittain. Työssä käsien läpi kulkevat kirjat houkuttaisivat lukemaan enemmänkin, mutta myös ihmissuhteiden hoito, tv-sarjat ja elokuvat vievät vapaa-aikaa. Useimmiten Kristiina lueskelee iltaisin ennen nukkumaanmenoa. Silloin tosin uni saattaa voittaa jo muutaman sivun jälkeen. Kristiina arvelee olevansa onnekas: jännittävätkään kirjojen tapahtumat eivät vie unta tai aiheuta painajaisia.

 

Kristiina Keski-Luoma

Ilo-auton kirjastovirkailija Kristiina Keski-Luoma lukee mielellään jännittäviä ja kauhuelementtejä sisältäviä kirjoja. Elokuvista suosikkeja ovat mm. lännenelokuvat.

 

Kristiina karsastaa siirappisia rakkausromaaneja ja vaikeaselkoista kaunokirjallisuutta. Jännityksestä ja hyvistä tarinoista pitäville hän suosittaa amerikkalaisen Diane Chamberlainin kirjoja. Erityisesti hän pitää Kuunvalon lahti -romaanista, koska se tuo mieleen omat lapsuuden kesät 1960-luvulla. Kirjan maailmaan on siten helppo eläytyä.

Jo paljon ennen Chamberlainiin tutustumista Kristiina luki Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaanin, edelleen suositun klassikon. Siinäkin häntä viehättivät kauhuelementit sekä ullakon asukkiin liittyvä jännitys, joka vain tihenee tarinan edetessä. Nuoreen tyttöön, joka ei vielä itse ollut seurustellut, vetosi myös romantiikka: ihana, tumma, saavuttamaton herra Rochester vaikutti tavoittelemisen arvoiselta. Tätä ajatusta vahvisti vielä tv-sarja, jossa Timothy Dalton esitti Rochesteria.

Amerikkalaisen kirjailijaparin Douglas Prestonin ja Lincoln Childin Pendergast-sarja on Kristiinan viime vuosien suosikkeja.  Pendergast on FBI:n agentti, joka on albiino ja jonka persoonassa on ripaus muutakin kirjan maailmassa yliluonnolliseksi koettua kuin kalmankalpea ulkomuoto. Hänen järjenjuoksunsa on niin nopeaa, että muiden on vaikea pysyä mukana, ja hän selviää kiperistä tilanteista paitsi älynsä myös taskuissaan kantamiensa apuvälineiden avulla. Kuoleman asetelma -kirja ja sarjan muut osat sopivat lukijoille, jotka eivät vähästä säikähdä.

Kristiina myöntää olevansa heittäytyjä, mistä on hyötyä hänen teatteriharrastuksessaankin. Niinpä hän eläytyy myös tarinoihin voimakkaasti, olivat ne sitten kirjoja, elokuvia tai tv-sarjoja. Elokuvista ylitse muiden on Céra una volta il West (Once upon a time in the west), joka on saanut suomalaiseksi nimekseen Huuliharppukostaja. Se on Kristiinan mielestä italowestern, jossa on kaikki kohdallaan: tarina, Sergio Leonen ohjaus, Ennio Morriconen musiikki sekä muun muassa Henry Fondan, Claudia Cardinalen ja Charles Bronsonin näyttelijäntyö. Huuliharppukostajaa voi suositella kaikille lännenelokuvista pitäville.

Kirjaston valikoimasta Kristiina poimii toiseksi suosikikseen Lasse Hällströmin ohjaaman ja Richard Geren tähdittämän Hachiko: tarina uskollisuudesta -elokuvan.  Se perustuu tositapahtumiin. Elokuvassa löytökoira Hachiko odottaa isäntäänsä joka päivä vuosien ajan töistä kotiin rautatieasemalla. Koira tekee näin, vaikka isäntää ei enää ole. Japanissa tarina uskollisesta koirasta on suosittu ja koiralle on myös pystytetty useita patsaita. Kristiina suosittaa elokuvaa erityisesti eläinrakkaille ja kehottaa varaamaan riittävästi nenäliinoja käden ulottuville.

Jussin pussissa elokuvafaktaa ja historiaa

Ykä-kirjastoautoa ajava ja autossa asiakkaita palveleva Jussi Haapala on Kristiina Keski-Luoman tavoin lännenelokuvien ystävä. Häntä kiinnostavat erityisesti historiallisesti todenmukaiset länkkärit. Muille tästä elokuvagenrestä kiinnostuneille hän ehdottaa luettavaksi Pertti Avolan kirjaa Ruutia valkokankaalla: elokuvien villi länsi. Se tarjoaa monipuolista tietoa lännenelokuvien historiasta ja nykypäivästä, ja siitä saa myös hyviä katseluvinkkejä. Jussi itse löysi siitä uutta tietoa erityisesti sellaisista vanhoista elokuvista, jotka olivat hänelle entuudestaan vieraita, mutta jotka hän haluaisi saada katsottavakseen.

Eepos-kirjastojen valikoimaan kuuluva karu ja realistinen Deadwood-televisiosarja on Jussi Haapalan mielestä 2000-luvun parhaita sarjoja. Hän vinkkaa sitä erityisesti lännenelokuvien ja -sarjojen ystäville. Heistä osa tosin saattaa pitää kerrontaa liiankin realistisena. Siitä puuttuvat muun muassa perinteiset sankarihahmot. Ohjaus ja näyttelijäntyö ovat erinomaisia, ja sarja niin autenttinen, että se kiinnostaa varmasti myös historiallisen draaman ystäviä.

Jussi Haapala

Jussi Haapala on huomannut, että omasta lukuharrastuksesta on apua varsinkin tuttujen asiakkaiden kanssa, joilla on samoja kiinnostuksen kohteita kuin itsellä.

Sarjassa eletään 1870-luvun kultarynnäkön aikaa. Deadwood on pieni rajaseutukaupunki, joka on vasta syntymässä. Katsoja saa seurata valtataistelua, jota uudisraivaajat käyvät keskenään.  Henkilöhahmot ovat rosoisia, eivät vähääkään ihanteellisia.  Ahneus ja väkivalta kukoistavat kaupungin otollisessa maaperässä. Sarjaa on tehty kolme tuotantokautta.

Lukijana Jussi on enemmän tietokirjojen kuin kaunokirjallisuuden ystävä. Hän lukee kausittain esimerkiksi sotahistoriaan tai tekniikan kehitykseen liittyviä kirjoja sekä elämäkertoja. Useammin kuin kirjoja hän kuitenkin plaraa aikakauslehtiä.  Yksi suosikkilehdistä on kirjaston valikoimista löytyvä Historia-lehti. Sen Jussi lukee yleensä kannesta kanteen, erityisen innokkaasti keskiaikaa, villiä länttä ja sotahistoriaa sivuavat artikkelit. Koska historia-aiheiset artikkelit eivät vanhene, voi aikaisempiin numeroihin aivan hyvin palata uudestaan halutessaan. Muita kirjastoautokuskille mieluisia lehtiä ovat elokuvalehti Episodi, Tieteen kuvalehti sekä lapsuudesta asti tuttu Aku Ankka.

Elokuvien ja lukemisen lisäksi musiikin kuunteleminen kuuluu Jussi Haapalan vapaa-aikaan. Monista suosikeistaan hän vinkkaa muidenkin kuunneltavaksi Blues Brothers -levyä, jonka musiikki vie ajatukset samannimiseen kulttimaineen saaneeseen elokuvaan. Vuonna 1980 ensi-iltansa saanut musiikkikomedia kertoo kahdesta veljeksestä, Jake ja Elwood Bluesista, jotka haluavat pelastaa itselleen tärkeän orpokodin vararikolta. Veljekset kokoavat uudestaan Blues Brothers -bändin kerätäkseen varoja jaloon tarkoitukseen. Samannimiseltä levyltä voi kuunnella elokuvan musiikkia esittäjinään bluesin ammattilaisia Aretha Franklinista Ray Charlesiin.

Sirpa Pukkinen

Tekstissä vinkattuja aineistoja

Kristiinan ja Jussin vinkit

Avola, Pertti: Ruutia valkokankaalla: elokuvien villi länsi
Blues Brothers: Blues Brothers. Äänilevy.
Brontë, Charlotte: Kotiopettajattaren romaani
Chamberlain, Diane: Kuunvalon lahti
Deadwood-televisiosarja. Ohjaaja David Milch
Hachiko – tarina uskollisuudesta. Ohjaaja Lasse Hällström
Historia-aikakauslehti
Huuliharppukostaja. Ohjaaja Sergio Leone
Preston, Douglas & Child, Lincoln: Kuoleman asetelma


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *