Seinäjoen kirjaston vaiheita 1865–1995

Rispa Elonheimo

Kirjaston synty vuonna 1865 Seinäjoen kappeliseurakuntaan

Seinäjoen kappeliseurakunnan nuori kappalainen, pastori Salomon Hirvinen, Östermyran ruukinpatruuna Gustaf August Wasastjerna ja muutamat muut herrashenkilöt kokoontuivat kevättalvella 1865 pohtimaan paikkakunnan hengellistä ja henkistä tilaa. Kun Östermyrassa vuosikymmenen toiminut ruukin koulu oli jostakin syystä lopetettu, oltiin jälleen pyhä- ja lukkarinkoulun varassa. Näiden miesten mielestä oltiin jonkinlaisessa kansanvalistustyön tyhjiössä, ja niinpä he päättivät perustaa kansankirjaston. Keitä nämä muut herrashenkilöt olivat, ei ole varmaa tietoa, mahdollisesti perustajiin kuului ainakin kartanon pehtoori Kyntzell, joka mainitaan kirjojen lahjoittajanakin. Oletettavasti kirjasto sijoitettiin aluksi pappilaan. Kirkonkokous vuonna 1866 hyväksyi kirjaston tilit vuodelta 1865. Seinäjoki tuli itsenäiseksi kunnaksi 1868, itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1895.

Kirjaston kartunta ja hoito

Pastori Salomon Hirvinen oli kirjaston ensimmäinen hoitaja. Hänen seuraajansa pastori Wilhelm Lindstedt jatkoi myös kirjaston hoitoa. Kirjaston perustamisen aikoihin olivat pahat katovuodet. Pahin nälkävuosi Seinäjoella oli vuonna 1868. 1869 saatiin hyvä sato. Alussa kirjastossa oli 109 teosta, 1870-luvun puolivälissä 250 nidosta, joista 20 on ruotsinkielisiä. Kirjasto sai vaatimattomia lahjoituksia, sen hyväksi pidettiin arpajaisia ja kinkereillä keräyksiä. 1870-luvun alussa kirjaston hoitajaksi tuli kanttori Herman Siukonen ja kirjasto todennäköisesti muutti lukkarilaan.

Koulut ja kirjastot

Vuonna 1873, kun Juho Korhonen valittiin pari vuotta sitten perustetun kansakoulun opettajaksi, alkoi kirjaston ja kansakoulun vuosikymmeniä jatkunut rinnakkaiselo. Väliaikaisten sijoituspaikkojen jälkeen 1878 valmistui Marttilan ns. vanha koulu, jonne kirjastokin muutti. Niemistökylän koululle kirjasto perustettiin vuonna 1900, Törnävän 1906 ja Alakylän 1911, Ämmälän ja Auneksen vasta 1950-luvulla. Milloin kirjasto siirtyi kirkolliselta puolelta kunnan
haltuun, ei varmuudella tiedetä. Oletettavaa on, että se tapahtui vähitellen samalla kun kirjasto siirtyi koululle ja kun kouluille perustettiin kirjastoja. Kunnan kirjasto mainitaan vuoden 1897 kuntakokouksen pöytäkirjassa ja v. 1900 kuntakokouksen hyväksymissä säännöissä sanotaan: ² Kirjastojen hoitoa varten asettaa kunta johtokunnan, johon kuuluu neljä jäsentä…² Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin kirkkoherra E. K. Forsman, maanviljelijä O. E . Könni, opettaja Salomon Lipasti ja neiti Liisi Nikkola. Opettaja-kirjastonhoitajajäsen johtokunnassa tuli tavaksi, vaikkei se oikein ollut kunnallisen itsehallinnon hengen mukaista, mutta käytännöllistä. Monet näistä opettaja-kirjastonhoitajista toimivat tehtävässään kymmeniä vuosia. Opettaja-kirjastonhoitajien pitkä kausi päättyi vasta Seinäjoen tultua kaupungiksi ja uuden 1961 kirjastolain tultua voimaan. Ensimmäiseksi päätoimiseksi kirjastonhoitajaksi valittiin kirjastonhoitaja Ulla Sipponen.

Kauppalan ja maalaiskunnan synty ja takaisin yhtyminen

Seinäjoen jakauduttua vuoden 1931 alusta kauppalaksi ja maalaiskunnaksi Marttilan kantakirjasto muuttui kauppalankirjastoksi ja maalaiskunnan oli pantava alulle uusi kantakirjasto Joupinkylän koululle. Kaikki piirikirjastot jäivät tällöin maalaiskunnan puolelle. Kun kauppala ja maalaiskunta vuonna 1959 jälleen yhtyivät suurkauppalaksi, Niemistön ja Ämmälän kirjastoja lukuunottamatta piirikirjastot lopetettiin. Nämä kaksi toimivat edelleen vuodesta 1960 vuoteen 1970 Seinäjoen kaupunginkirjaston sivukirjastoina. Kirjastoauto korvasi ne vuonna 1971. Kauppalan pääkirjasto muutti Marttilan uuden koulutalon valmistuttua vuonna 1931 sinne 28 m2:n huoneeseensa. Syksyllä 1956 kauppalan pääkirjasto muutti Valtionkadun varrelle Laurilan taloon 100 m2:n tiloihin, joita myöhemmin lisättiin 189 m2:iin.

Uusi kirjastotalo

Professori, akateemikko Alvar Aallon piirtämä valkea 1603 m2 suuruinen kirjastotalo valmistui kaupungin uuteen hallinto- ja kulttuurikeskukseen juuri sopivasti keväällä 1965. Uuden talon vihkiäisiä ja kirjaston 100-vuotisjuhlaa vietettiin 5.9.1965. Kirjaston toiminta laajeni, musiikkiosasto avattiin ja av-aineiston hankintaa lisättiin.

Kirjastoauto

Ensimmäinen kirjastoauto hankittiin vuonna 1971, toinen vanhan tilalle 1984. Vanhalla autolla ajettiin vain yhtä vuoroa, aluksi oli 29 pysäkkiä. Vuonna 1985 saatiin toinen kirjastoautonkuljettajan toimi ja uuden kirjastovirkailijan virka. Tästä lähtien on ajettu kahta vuoroa neljänä päivänä viikossa ja yhtä vuoroa maanantaisin ja lauantaisin. Pysäkkejä vuoden 1995 alussa on 68.

Laitoskirjasto ja kotipalvelu

Keskussairealan ja Törnävän sairaalan potilaskirjastot aloittivat toimintansa heinäkuussa 1970. Maaliskuussa 1972 aloitettiin toiminta Eskoon keskuslaitoksessa, syyskuussa 1976 terveyskeskuksessa. Eskoon kirjasto lakkautettiin vuonna 1987 ja vuoden 1988 alusta perustettiin laitoskirjasto Simunanrannan vanhainkotiin.

Kotipalvelu tuo kirjat kotiin sairaille ja liikuntaesteisille, jotka eivät voi itse käydä kirjastossa.

Maakuntakirjastotoiminta

Valtioneuvosto antoi 16.02.1968 Seinäjoen kaupunginkirjastolle maakuntakirjaston tehtävät. Maakuntakirjasto-oikeuksia Vaasan lääniin olivat hakemassa sekä Vaasan, että Seinäjoen kaupunginkirjastot. Kiista tuli ratkaistuksi siten, että Vaasa sai maakuntakirjastoalueekseen rannikon kaksikieliset kunnat ja vain muutamia suomenkielisiä ja Seinäjoki 30 suomenkielistä etelä- ja keskipohjalaista kuntaa. Lääninrajan muutoksen takia Virrat liitettiin Tampereen maakuntakirjaston alueeseen vuonna 1972. Vuoden 1995 alusta opetusministeriö päätti perustaa lääniin kolmannen maakuntakirjaston, Kokkolan kaupunginkirjastoon. Seinäjoen maakuntakirjastoalueesta Kokkolan maakuntakirjastoon toiminta-alueeseen siirtyivät Halsua, Lestijärvi, Perho ja Veteli, Vaasan maakuntakirjastoalueesta Seinäjoen alueeseen liitettiin Jurva. Nyt Seinäjoen maakuntakirjaston toiminta-alue käsittää 26 suomenkielistä kaupunkia tai kuntaa.

Maakuntakirjastona kaupunginkirjasto toimii alueensa yleisten kirjaston keskuskirjastona ja huolehtii Etelä-Pohjanmaata koskevien tietojen ja aineiston hankinnasta, keräämisestä ja välittämisestä toiminta-alueensa kuntien kirjastoille. Kaukopalvelussa kirjastojen välillä liikkuu varsin monipuolinen tietoaineisto.

Kirjasto nyt

Kirjojen lisäksi kirjaston aineistoon kuuluvat sanoma- ja aikakauslehdet, sekä erilaisista audiovisuaalista aineistoa kuten musiikkiäänitteet, äänikirjat, kielikurssit, videot ja mikrofilmit. Kirjaston aineistorekisteri on ollut atk-pohjainen vuodesta 1988 alkaen. Vuoden 1994 lopulla siirryttiin käyttämään VTKK:n Pallas-kirjastojärjestelmää. Muutos parantaa aineiston tietopalveluominaisuuksia. Ne kohentuvat koko ajan, kun Kuortaneen ja Nurmon kunnankirjastot ja ammattikorkeakoulun kirjastot vähitellen saavat aineistonsa liitetyksi samaan, yhteiseen aineistorekisteriin.

Kirjasto, vaikka myös säilyttää vanhaa aineistoa, seuraa hankinnoissaan aikaansa ja asiakkaittensa tiedontarpeita. Kirjasto esittelee eri aineistoryhmiä näyttelyissään, järjestää lapsille satutunteja ja joskus nukketeatteriesityksiäkin ja kirjallisuustapahtumia. Viime vuosina kirjasto on järjestänyt monenlaista Lainanpäivä-ohjelmaa helmikuussa ja toukokuussa osallistunut Seinäkuun yö-tapahtumaan.

Kirjasto on paitsi monipuolinen tietokeskus, myös kohtaamispaikka ja kaikkien olohuone. Yleistä kirjastoa koskevan lain mukaan kirjaston omien kokoelmien käyttö kirjastossa ja niiden lainaus on maksutonta.

Tärkeitä vuosilukuja kirjastolaitoksen historiassa

  • 1865 Pastori Salomon Hirvinen, ruukinpatruuna G.A. Wasastjerna ja muutamat muut herrashenkilöt päättivät kirjaston perustamisesta: Salomon Hirvinen aloitti kirjastotoiminnan todennäköisesti pappilassa.
  • 1867 Kirjastonhoitajana jatkaa pastori Wilhelm Lindstedt.
  • 1871 Kirjaston hoito siirtyy kanttori Herman Siukoselle ja kirjasto todennäköisesti muuttaa lukkarilaan.
  • 1873 Kirjasto muuttaa kansakoulun yhteyteen. Opettaja Juho Korhonen ryhtyy kirjastonhoitajaksi.
  • 1878 Kirjasto muuttoa vastavalmistuneeseen Marttilan kansakouluun.
  • 1897 Kirjasto mainitaan kuntakokouksen pöytäkirjassa.
  • 1900 Seinäjoen kuntakokous hyväksyi kirjastonsäännöt. Niemistönkylän koululle perustetaan kirjasto.
  • 1902 Vaasan läänin kuvernööri vahvisti kirjastonsäännöt.
  • 1906 Törnävän koululle perustetaan kirjasto.
  • 1911 Alakylän koululle perustetaan kirjasto. Opettaja Kalle Aho hoitaa sitä 40 vuotta vv. 1912-1951.
  • 1931 Seinäjoen kauppalan kantakirjastoksi tulee Marttilan koululla oleva kirjasto, joka muuttaa uuteen kiviseen koulutaloon. Seinäjoen maalaiskunnan kantakirjastoksi perustetaan Joupinkylän koululle kirjasto. Näiden yhteinen kirjamäärä vuoden 1931 lopussa oli vain noin 1500 teosta.
  • 1948 Käkisalmen kaupunginkirjaston 600 nidettä ostettiin kauppalankirjastoon.
  • 1950 Maalaiskunnan kirjaston ja kauppalankirjaston yhteinen kirjamäärä oli 7000 nidettä. Maalaiskunta perustaa kirjaston Ämmälän koululle.
  • 1954 Maalaiskunta perustaa kirjaston Auneskylän koululle.
  • 1956 Kauppalankirjasto muuttaa linja-autoaseman viereen ns. Laurilan taloon. Kauppalan valtuusto päättää uuden kirjastotalon rakentamisesta.
  • 1958 Maalaiskunnan ja kauppalan yhtymistä valmisteltaessa lakkautettiin Alakylän, Joupinkylän ja kirkonkylän (Törnävän) kirjastot vuoden lopussa.
  • 1959 Kauppalankirjastosta tulee ²suurkauppalan² pääkirjasto ja sivukirjastoiksi jäävät Niemistön ja Ämmälän kirjastot. Ensimmäisen sivutoimisen kirjastoapulaisen toimi perustetaan.
  • 1960 Kauppalankirjastosta tulee kaupunginkirjasto.
  • 1961 Toisen sivutoimisen kirjastoapulaisen toimi perustetaan lastenosastonhoitajaksi.
  • 1962 Uuden kirjastotalon rakennussuunnitelma hyväksyttiin kouluhallituksessa ja opetusministeriössä. Kirjastolain mukainen 6 jäseninen kirjastolautakunta aloitti toimintansa, samalla entinen kirjaston johtokunta lakkasi toimimasta.
  • 1963 Kaupunginkirjaston ensimmäiseksi päätoimiseksi kirjastonjohtajaksi valittiin Ulla Sipponen väliaikaisesti toistaiseksi. Kirjastoamanuenssiksi valittiin kirjaston hoitaja Riitta Susi.
  • 1964 Kirjastotalon rakennustyöt aloitettiin. Pääkirjastossa otettiin käyttöön Detroit- lainausjärjestelmä.
  • 1965 Muutto uuteen kirjastotaloon 28.3.-15.4. Kirjastotalon vihkiäiset 5.9. Kirjaston virkoja lisättiin osastonhoitajan ja toimistoapulaisen viroilla ja seuraavalle vuodelle esitettiin kahden viran lisäys.
  • 1966 Uudeksi kirjastonhoitajaksi valittiin fil.kand. Maija-Liisa Mäkelä. Kirjaston 5-vuotissuunnitelmaan hyväksyttiin      laitos- ja autokirjastotoiminnan aloittaminen.
  • 1968 Maakuntakirjastotoiminta alkoi. Henkilökunta siirtyi 5-päiväiseen työviikkoon.
  • 1970 Niemistön ja Ämmälän sivukirjastot lopetettiin vuoden lopussa. Laitoskirjasto toiminta aloitettiin      keskussairaalassa ja Törnävän sairaalassa. Lainauksessa siirryttiin Detroit-järjestelmästä kameralainaukseen. Perustettiin kolme uutta virkaa.
  • 1971 Kirjastoautotoiminta aloitettiin. Kirjaston johtajana aloitti FK Tuula Luhtala.
  • 1972 Eskoon keskuslaitokseen perustettiin laitoskirjasto. Lainamäärä osaksi uuden kirjastoauton ansiosta nousi ensi kerran yli 300.000. Keskimääräinen lainaus 14,9 kirjaa asukasta kohti oli korkein suhdeluku verrattuna muihin kaupungin- ja kauppalankirjastoihin.
  • 1974 Lainausosastolle teetettiin lisähyllyköitä 68 hyllymetriä. Kirjaston toimintasuunnitelmaan otettiin kirjaston lisärakennuksen rakentaminen ensi kertaa. Mukaan tuli myös Kasperin sivukirjaston perustaminen sekä auto- ja laitoskirjastotoiminnan laajentaminen.
  • 1975 Lisähyllyjen teettämistä lainausosastoille jatkettiin. Tilajärjestelyissä saatiin musiikkikirjastolle oma valvontahuone, maakuntakirjatolle suurempi työhuone ja läänintaiteilijan käyttöön alakerran tutkijain huone.
  • 1976 Uusien laitteiden johdosta musiikinkuuntelu vilkastui kolmanneksella. Kirjastotalon ulkoportaikkoon tehtiin invalidiluiska. Terveyskeskuksen kirjasto muutti uusiin tiloihin.
  • 1978 Toimintaedellytyksiä parannettiin lisäämällä varastotilaa tilaasäästäviä hyllyjä. Kotiseutuneuvos Väinö Tuomaalan arkisto sijoitettiin kirjaston arkistotiloihin. Keskussairaalan kirjasto muutti sairaalan mukana uuteen taloon.
  • 1979 Kotipalvelutoiminta aloitettiin.
  • 1980 Pitkäaikainen lainausten kasvu pysähtyi.
  • 1981 Lainaus kääntyi nousuun. Käsikirjasto siirtyi alakertaan 149 m2 :n suuruiseen entiseen taidenäyttelytilaan ja entisen käsikirjaston tila tuli aikuisten lainausosaston käyttöön. Kaukopalveluun hankittiin telex.
  • 1983 Tehtiin kirjaston atk-suunnitelma. Lainaus kääntyi laskuun.
  • 1984 Kirjaston kirjakokoelman kunnostaminen atk-pohjaiseen lainaustenvalvontajärjestelmään siirtymistä varten aloitettiin. Uusi kirjastoauto saatiin käyttöön. Kirjaston lisärakennushanke huomioitiin ensi kerran kaupungin KTS-suunnitelmassa.
  • 1985 Atk-pohjaisen kirjarekisterin teko aloitettiin. Kirjastoauto aloitti kokopäivä- ajon, kun sitä varten saatiin kaksi uutta virkaa.
  • 1986 Uudeksi kirjastonjohtajaksi kaupunginvaltuusto valitsi fil.kand. Heleena Lönnrothin. Atk-pohjainen tietopalvelu aloitettiin käsikirjastossa.
  • 1987 Laitoskirjasto Eskoon keskuslaitoksessa lakkautettiin vuoden lopussa.
  • 1988 Perustettiin laitoskirjasto Simunanrannan vanhainkotiin. Kouluhallitus hyväksyi pääkirjaston laajennuksen toteuttamisohjelma I vaiheen 30.12.1988. Uusi Nixdorfin Kitt -tosiaikainen tietojärjestelmä otettiin tuotantokäyttöön. Lainaus sillä pääkirjastossa aloitettiin maaliskuussa, kirjastoautossa toukokuussa. Suomalaisen kirjan 500-vuotisjuhlavuotta koululaiset juhlistivat kirjamarssilla upouudelle kansalaistorille Snellmanin päivänä 12.5.
  • 1989 Kirjastotoimenjohtajaksi kaupunginvaltuusto valitsi kirjastotoimen apulaisjohtaja Rispa Elonheimon. Videofilmien lainaus aloitettiin.
  • 1990 Kirjaston lehtisali muutti kirjastotalon tilanahtauden johdosta Koulukatu 25:een ja talo nimettiin Lehtituvaksi. Toimintaa varten perustettiin yksi toimi. Laadittiin atk-järjestelmän kehittämiseksi kehittämissuunnitelma, ja käytiin ensimmäinen neuvottelukokous kirjastojen atk-yhteistyömahdollisuuksista.
  • 1991 Vuoden loppupuolella kirjaston lainaus lisääntyi talouslaman vaikutuksen johdosta.
  • Erityisesti aikuisopiskelu vilkastui. Simunanrannan kirjasto sai isomman kirjastohuoneen.
  • 1992 Lainaus kasvoi edellisesta vuodesta lähes 10 %. Kirjastolautakunnan toiminta päättyi vuoden lopussa, kun kirjasto yhtyi uuteen kulttuuriasiainlautakuntaan.
  • 1993 Laman vaikutus nosti lainauslukuja vielä lähes 7 % edellisestä vuodesta. Kirjastojen atk:n kehittämishanke eteni niin, että tarjouspyynnöt tehtiin yhteisjärjestelmää varten, johon kuuluivat oman kirjaston lisäksi Kuortaneen ja Nurmon kunnankirjastot ja Seinäjoen väliaikainen ammattikorkeakoulu. Kaupunginvaltuusto juhlakokouksessaan 20.12. kiirehti kirjaston lisärakennuksen suunnittelua ja toteuttamisen jouduttamista.
  • 1994 Uudeksi atk-järjestelmäksi valittiin VTKK:n Pallas-kirjastojårjestelmä. Uutta järjestelmää varten koulutus aloitettiin keväällä ja tuotantokäyttöön päästiin suunnitelmien mukaan 2.11. Yhteisjärjestelmän nimeksi tuli SEITTI.
  • 1995 SEITTI-järjestelmän sisäänajo jatkuu. Kirjaston 130-vuotisjuhlaa vietetään 7.2.

 

Seinäjoen kunnan ja vuodesta 1931 maalaiskunnan kirjastojen johtokunnan puheenjohtajat

kirkkoherra E.K. Forsman (Koskimies) 1900–11
* 1912–19
opettaja Kalle Aho 1920–24
opettaja Salomon Lipasti 1925–32
opettaja Kalle Aho 1933
opettaja Hanna Astalo 1933–35
opettaja Kalle Aho 1936–50
opettaja Vilho Mannila 1951–53
opettaja Eero Mäki 1954–58

*tieto puuttuu

Seinäjoen kauppalan ja kaupungin kirjaston johtokunnan, kirjastolautakunnan ja nykyisen kulttuuriasiainlautakunnan puheenjohtajat 1931-

opettaja Matti Kankaanpää 1931–36
rehtori Heikki Laurimäki 1937–48
rehtori Reino Ala-Kulju 1949–50
opettaja Veikko Lehtonen 1951–56
lehtori Anna-Liisa Reinola 1957–62
opettaja Jalo Liinamaa 1963–77
lehtori Pekka Kakkuri 1978–80
rehtori Jalo Liinamaa 1981–88
teoll. toimihenk. Sisko Mäntynen 1989–92
lehtori Rauha Maijala 1993–

 

Seinäjoen kunnan kantakirjastonhoitajat 1865–1930

pastori Salomon Hirvinen 1865–69*
pastori Wilhelm Lindstedt 1869–70*
kanttori Herman Siukonen 1871–72*
opettaja Juho Korhonen 1873–74*
opettaja Kaarlo J. Helenius 1874–92*
opettaja E. Korri 1893–98*
opettaja Wilho Kivekäs 1898–09*
opettaja Betty Kivekäs 1909–10*
opettaja Herman Maunula 1911–13
opettaja Tilda Uppa (Ulappa) 1914–20
opettaja Herman Maunula 1921–30

lähteiden puutteellisuuden vuoksi toimintavuodet arvionvaraisia

 

Seinäjoen maalaiskunnan kirjastojen hoitajat 1931–58 (piirikirjastojen jo vuodesta 1900)

Kantakirjasto Joupinkylässä, perustettu 1931

opettaja Jaakko Luoma 1931–53
lehtori Armas Pönkä 1953–54
opettaja Salomon Määttänen 1955–58

Niemistönkylän kirjasto, perustettu 1900, kaupungin sivukirjasto 1960–70

opettaja Salomon Lipasti 1900–33
opettaja Niilo Viinamäki 1933–47
opettaja Vilho Mannila 1948–70

Kirkonkylän (Törnävän) kirjasto, perustettu 1906

opettaja Olavi Mäkinen 1906–17
opettaja Hanna Astalo 1919–52
opettaja Jalo Liinamaa 1953–58

Alakylän kirjasto, perustettu 1911

opettaja Kalle Aho 1912–51
opettaja Jouko Keskinen 1951–53
opettaja Aarre Pöntinen 1954–56
neiti Anna-Leena Kortesmäki 1957–58

Ämmälän kirjasto, perustettu 1950, kaupungin sivukirjasto 1960–70

opettaja Hilda Korte 1950–64
opettaja Erkki Hirvensalo 1964–70

Auneskylän kirjasto, perustettu 1954

opettaja Salomon Määttänen 1954–55
opettaja Antti Haveri 1955–58

Seinäjoen kauppalan ja kaupungin vastaavat
kirjastonhoitajat ja kirjastonjohtajat 1931

opettaja Saima Lehtinen 1931–41
opettaja Maija Rauhamaa 1942–45
opettaja Aino Peura 1946–63
kirjastonjohtaja Ulla Sipponen 1963–65
kirjastonjohtaja Maija-Liisa Mäkelä 1966–70
kirjastonjohtaja Tuula Luhtala 1971–86
kirjastonjohtaja, vsta 1987 kirjastotoimenjohtaja Heleena Lönnroth 1986–89
kirjastotoimenjohtaja Rispa Elonheimo 1989–2007

LÄHTEET:

  • Seinäjoen maalaiskunnan kirjastojen johtokunnan kokousten pöytäkirjat 1931–58.
  • Seinäjoen kauppalan kirjaston johtokunnan ja kirjastolautakunnan kokousten pöytäkirjat 1931–59.
  • Seinäjoen kaupungin kirjastolautakunnan kokousten pöytäkirjat 1960–1992.
  • Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston toimintakertomukset 1966–85.
  • Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston toimintatilastot 1966–1993 – ennakkotiedot 1994
  • Toivonen, Anna-Leena: Välähdyksiä Seinäjoen kirjastolaitoksen satavuotistaipaleelta. Eripainos Etelä-Pohjanmaa-lehdestä numeroista 134, 135, 137 ja 138/1965.

Julk.: Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Seinäjoki, 1996
ISBN 951-97667-0-7