Aaltosuunnistus – katse yksityiskohtiin
esittelyteksti
Montun pöydät
Kirjastosalin keskellä oleva laskettu lukusali eli monttu on Aallon kirjastoille ominainen. Alvar Aallon suunnittelemissa rakennuksissa kiintokalusteet ja huonekalut ovat osa kokonaisuutta. Seinäjoen kirjastoa varten suunniteltuja yksityiskohtia ovat mm. montun kolmikulmaiset pöydät. Niiden liitoskohdissa on pöytävalaisimia, joiden valo suodattuu messinkipuikkojen läpi.
Kirjasalin ikkunat
Kirjasaliin tulee luonnonvaloa yläikkunoista. Valo heijastuu kaarevan heijastuspinnan kautta kirjastosalin ylemmälle tasolle. Liiallinen auringonvalo suodattuu ikkunan ulkopuolelle kiinnitettyjen vaakasuorien säleiden avulla.
Kirjasalin katon kaari
Lainaussalin katto on holvimainen betonirakenne, johon muottilaudoituksen jäljet on jätetty näkyviin. Keväällä ja syksyllä, kun aurinko on matalalla, valo heijastuu ikkunoista hienosti kattoon.
Ovien kahvat
Kirjaston ovissa on kaarevat kahvat kahdella eri korkeudella. Samanlaisia kahvoja useassa muussakin Aallon suunnittelemassa rakennuksessa. Ensimmäistä kertaa Aalto käytti niitä Helsinkiin suunnittelemassaan Rautatalossa.
Tuolit
Aallon kirjastossa on käytössä alkuperäiset, peruskorjauksen yhteydessä entisöidyt Aallon suunnittelemat irtokalusteet. Lastenosastolla on käytetty Aallon lastenkalusteita ja koko osaston mittakaava on muutenkin sovitettu lapsen kokoon.
Jakkara 60 on ollut tuotannossa vuodesta 1933 alkaen. Aallon visiona oli valmistaa monikäyttöinen kaluste suomalaisesta koivusta. 1930-luvun alkupuolella suunnitellusta tuoleista on erilaisia versioita. Kuvassa matalalla selkänojalla ja korkealla istuimella varustettu sekä lasten kokoon sovitettu tuoli.
Valaisimet
Aallolle valaistus oli tärkeä asia. Valo ei saanut häikäistä, mutta sitä oli oltava riittävästi. Häiritseviä varjoja ei myöskään saanut syntyä.
Neuvontatiskille tulee luonnonvaloa yläpuolella olevista ikkunoista. Keinovaloina on tiskin yläpuolella olevaan ritilään ripustettuja Aallon standardivalaisimia (alun perin Insinööritaloon suunniteltu A 110 eli ns. käsikranaatti). Lukusalissa on käytetty ns. mustikkalamppua, joka tunnetaan myös nimellä naurislamppu (A 333). Mustikkalamppu on suunniteltu nimenomaan Seinäjoen kirjastoa varten.
Lukupöytien lehtikaukalot
Kellot
Alvar Aallon rintakuva
Lähteet:
Aalto, Alvar: Seinäjoen kaupunkikeskus. Alvar Aalto -säätiö 2011
Aaltonen, Markus: Näkyyhän se varmasti. Alvar Aalto ja Seinäjoki. Veterator 2004.
Aaltonen, Markus: Vapaata viivaa – kriipooksia Alvar Aallosta. Vaasa 2012
Penttilä, Jaakko: Kaupungin kasvot – Alvar Aallon kaupunkikeskus Seinäjoella. Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen diplomityö 2009.
Aaltonen, Markus: Seinäjoen kirjasto – osa upeaa Aalto-keskusta