Apila on saanut nimensä rakennuksen muodosta, joka ylhäältä päin katsottuna muistuttaa kolmiapilaa. Apilan on suunnitellut JKMM arkkitehdit (pääarkkitehti Asmo Jaaksi, sisustusarkkitehti SIO Päivi Meuronen, projektiarkkitehdit Aaro Martikainen ja Teemu Toivio) ja se on avattu yleisölle vuonna 2012. 

Apilan pinta-ala on 3500 m2, josta yleisötiloina n. 2500 m2. Yleisötilat ovat kahdessa kerroksessa.

Syksyllä oltettu ilmakuva Apila-kirjastosta, jossa näkyy rakennuksen apilamainen muoto.

Apilan suunnittelun lähtökohdat

Kirjastot ovat nykyään kuntalaisten yhteisiä olo- ja työhuoneita. Apilassa se näkyy työskentely- ja kokoontumispaikkoina, tapahtumien ja viihtymisen, tekemisen ja osallistumisen tiloina. Apila on uuden sukupolven kirjasto, joka tarjoaa mahdollisuuden kohtaamisille, tapahtumille ja pääsyn tiedon ja sivistyksen äärelle. Se on suunniteltu kuntalaisten omaksi olohuoneeksi, joka tarjoaa kaikenikäisille tekemistä ja elämyksiä. Kirjoilla ja muilla aineistoilla on edelleen vankka jalansija kirjastossa ja e-aineistot täydentävät fyysisiä kokoelmia.

Apilan on suunnitellut JKMM arkkitehdit, joka voitti vuosina 2007–2008 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun ehdotuksellaan ’Apila’. Apila-kirjasto sijoittuu aivan Alvar Aallon suunnitteleman, suojellun hallinto- ja kulttuurikeskuksen viereen. Suunnittelussa tuli luoda yhteys nykyaikaisen arkkitehtuurin ja Aallon arkkitehtuurin välille. Rakennukset käyvätkin hienovaraista dialogia mm. Apilassa käytettyjen materiaalien välityksellä.

”Uuden rakennuksen materiaalit ja massoittelu ovat kunnianosoituksia Aallon arkkitehtuurille. Julkisivun suuret lasiseinät avaavat näkymiä ympäröiviin Aallon rakennuksiin. Sisätilojen arkkitehtuuri rakentuu viimeistelemättömän betonin veistoksellisesta käytöstä. Ulkopuolelta julkisivut on verhoiltu kuparilla.” (www.jkmm.fi/fi/work/seinajoen-kirjasto/)

Ulkokuva Apila-kirjastosta auringonlaskun aikaan, kun valo heijastuu kuparisuomuista ja ikkuinoista.

Tilat ja toiminnot

Lainaustoimintojen lisäksi Apilassa on uutisalueen yhteyteen sijoittuva kahvila, kokoustiloja, näyttelytiloja, Apila-verstas, pelitila, monitoimi- ja tapahtumatiloja sekä avovarasto. Aallon kirjaston tilat täydentävät palveluita, sillä sinne on sijoitettu soittohuone Pommari, monitoimitila Studio, nuortentila Kupla, näyttelytiloja, kokous- ja opiskelutiloja sekä digitointitila.

Arkkitehtuuri

Apilan tilojen suunnittelussa on huomioitu kokonaisuus; arkkitehtuuri, tilat ja sisustus muodostavat kokonaistaideteoksen, jossa eri elementit täydentävät toisiaan. Rakennuksen muotokieli on saanut vaikutteita japanilaisesta origamitaiteesta ja akustiikkaan ja valaistukseen on kiinnitetty erityisesti huomiota. Apilan julkisivu on päällystetty kuparisuomuilla, rakenteet ovat betonia. Kirjasalin iso ikkunaseinä yhdistää Apilan Aalto-keskukseen ja tuo ulkotilan osaksi kirjastotilaa. Kirjasalin korkealle nouseva katto vekkeineen on vaikuttava yksityiskohta.

Kirjasalin kirjahyllyjä, pöytiä ja neuvontatiski.

Irtokalusteina on käytetty monia kotimaisia klassikoita, mm. Yrjö Kukkapuron suunnittelemia nojatuoleja, Artekin jakkaroita ja Nikarin pöytiä. Monet kiintokalusteet ja valaisimet on suunniteltu Apilaa varten. Lastenosasto Piilomaa on saanut inspiraationsa Lea Pennasen Piilomaan pikku aasi -sadusta, kirjan seikkailut jatkuvat kirjataloissa ja satuhuoneeessa. Alakerran nuorten- ja musiikkiosaston mieleenpainuvin yksityiskohta on seiniin upotetut lukukolot sekä Lukuportaikko istuintyynyineen.

Uutisalueen katossa on graafikko Aimo Katajamäen suunnittelema reliefi, joka on samalla akustinen elementti. Sininen kuvio kuvaa uutisvirtaa ja Seinäjokea. Jaaksi-sali on nimetty pääarkkitehti Asmo Jaaksin mukaan ja se toimii tapahtuma- ja kokoustilana.

Uutisalueen pöytiä, lehtikaappeja, tietokoneita ja sininen reliefi katossa.

Kohti Aallon kirjastoa

Aallon kirjastoon kuljetaan Apilan alakerran kautta. Rakennusten yhdistäminen on ratkaistu hienovaraisesti. Pääaulasta laskeudutaan metri kerrallaan alemmas ja alakerran pitkänomainen kokoelmatila johdattaa asiakkaat Aallon kirjaston alakertaan, Aallon galleriaan. Talot ovat toisiinsa yhteydessä maan alla, sillä Aallon kirjastotalon suojelun vuoksi maanpäällistä yhdistymistä ei sallittu.

Apila-kirjaston lukuportaikko.

Vaalea käytävä, jonka vasemmalla puolella värikkäitä koloja ja oikealla puolella kirjahyllyjä ja varauloskäynnin portaat.

Ehdokkuudet, palkinnot ja listaukset

  • Vuoden betonirakenne 2012
  • sanomalehti Ilkan kulttuurikilpi v. 2012
  • EU Prize for Contemporary Architecture Mies van der Rohe -palkinnon lyhyellä listalla v. 2012
  • Päivi Meuronen valittiin Vuoden sisustusarkkitehdiksi v. 2012
  • kunniamaininta European Copper in Architecture Awards -kilpailussa 2013
  • Arkkitehtuurin Finlandia -ehdokkuus 2014
  • Suomalaisen uuden arkkitehtuurin top 10 vuonna 2014 (Arkkitehtuurimuseo)
  • Latinalaisen Amerikan Architectural Digest -lehden listalla rakennuksista, jotka muokkaavat nykyarkkitehtuurin tulevaisuuden suuntautumista 2016