Pääkirjasto Apila avattiin 20.8.2012. Kirjaston on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehtitoimisto JKMM arkkitehdit. Pääarkkitehtinä toimi Asmo Jaaksi, sisustusarkkitehtinä Päivi Meuronen ja projektiarkkitehtinä Aaro Martikainen.

Syksyllä oltettu ilmakuva Apila-kirjastosta, jossa näkyy rakennuksen apilamainen muoto.

Rakennuksen muoto ylhäältä katsottuna muistuttaa apilaa ja siksi rakennuksen nimeksi tuli Apila. Rakennuksen suunnittelussa on otettu vaikutteita myös japanilaisesta origamista. Julkisivu on kuparia, jossa on suomumainen kuvio. Kuparisuomuja on 1986 kpl. Apilan pinta-ala n. 3500 neliömetriä. Yleisölle avoimia kerroksia on kaksi.

Ulkokuva Apila-kirjastosta auringonlaskun aikaan, kun valo heijastuu kuparisuomuista ja ikkuinoista.

Yleistä tietoa Seinäjoen pääkirjastosta

Apila on vain osa pääkirjastoa. Koko pääkirjasto koostuu kahdesta rakennuksesta: Apilasta ja Alvar Aallon suunnittelemasta pääkirjastosta. Aallon kirjasto valmistui vuonna 1965. Se on remontoitu ja restauroitu alkuperäiseen asuunsa ja avattu yleisölle 28.5.2015. Talojen välissä on yhdystila, jonka kautta pääsee kulkemaan rakennuksesta toiseen.

Lainaus ja palautus on automatisoitu ja varaukset voi noutaa itse. Järjestelmä perustuu RFID-teknologiaan. Asiakkaat voivat tietenkin saada edelleen palvelua myös henkilökunnalta. Palvelutiskien materiaalina on Durat (30 % kierrätysmuovia, materiaali 100 %:sti kierrätettävissä). Lehti- ja kirjavarastot ovat avoimia asiakkaille. 

Pääosa henkilökunnan työtiloista on toisessa kerroksessa, mutta ensimmäisessä kerroksessa on esim. hankinnan, kaukopalvelun, kotikirjastopalvelun ja kirjastoautopalveluiden työtilat. Asiakkaat eivät pääse työtiloihin omin päin.

Tilojen suunnittelussa on mietitty akustiikkaa. Esimerkiksi hyllyjen taustalevyt ovat akustoivia, kattorakenteissa käytetty akustiikkapinnoitetta ja kokolattiamatto akustoiva. Myös kirjasalin katon muoto vekkeineen parantaa akustiikkaa.

Apilan ensimmäinen kerros

Uutisalue on pääovesta tultaessa vasemmalla. Uutisalueen katossa on reliefi, joka kuvaa sekä uutisvirtaa että Seinäjokea. Reliefi on graafikko Aimo Katajamäen käsialaa. Hän on suunnitellut myös pääkirjaston opasteet ja koko kirjastotoimen graafisen ilmeen.

Uutisalueen pöytiä, lehtikaappeja, tietokoneita ja sininen reliefi katossa.

Jaaksi-sali on pääarkkitehti Asmo Jaaksin mukaan nimetty kokoontumistila. Saliin mahtuu 120 henkilöä. Tilassa on näyttämö ja flyygeli ja se voidaan jakaa kahteen osaan siirrettävien seinien avulla. Jaaksi-salin vieressä on pienempi Jaaksi 3 -kokoustila, johon mahtuu enintään 20 henkilöä.

Lasten Piilomaa on myös ensimmäisessä kerroksessa. Se on saanut innoituksensa Lea Pennasen Piilomaan pikku aasista. Kirjat ja muu materiaali on aseteltu kirjataloihin, joilla on kaikilla oma teemansa. Ikkunan alla on pitkä sohva ja lapsille on myös satuhuone. Matalaa tilaa on valaistu kattoikkunoilla. Piilomaan yhteydessä on wc-tilat, joissa on otettu lapsen pienempi koko huomioon.

Aikuisten kirjasali on Piilomaan vieressä. Tunnelma on rauhallinen ja melko perinteinen. Kirjahyllyt on tehty männystä. Kirjasalissa on lukupöytiä ja mukavia, Yrjö Kukkapuron suunnittelemia keinutuoleja ja nojatuoleja sekä iso ikkuna, josta on hieno näkymä Aaltokeskukseen. Niille, jotka haluavat opiskella rauhassa on hiljainen lukusali. Kirjasalin oikeassa ylänurkassa on ikkuna, jonka näkymät vaihtuvat vuodenaikojen mukaan.

Kirjasalin kirjahyllyjä, pöytiä ja neuvontatiski.

Apilan alakerta

Lukuportaikko johdattaa Apilan alakertaan. Siinä voi järjestää tapahtumia, mutta myös lukea ja viettää aikaa. Alakerran suunnittelun innoittajana oli Douglas Adamsin teos Linnunradan käsikirja liftareille. Värikkäät lukukolot tuovat tilaan eloa ja niissä on mukava viettää aikaa vaikka lukien tai pelaten. Alakerrassa on myös pelitila, näyttelytila ja avovarasto. Lisäksi siellä on musiikinkuunteluhuone, jossa voi myös soittaa digitaalista pianoa.

Apila-kirjaston lukuportaikko.

Alakerran kautta pääsee kulkemaan Aallon kirjastoon. Rakennusten yhdistäminen on ratkaistu hienovaraisesti. Pääaulasta laskeudutaan metri kerrallaan alemmas ja alakerran pitkänomainen kokoelmatila johdattaa asiakkaat Aallon kirjaston alakertaan, Kässärin galleriaan. Talot ovat toisiinsa yhteydessä maan alla, sillä Aallon kirjastotalon suojelun vuoksi maanpäällistä yhdistymistä ei sallittu.

Vaalea käytävä, jonka vasemmalla puolella värikkäitä koloja ja oikealla puolella kirjahyllyjä ja varauloskäynnin portaat.

Ehdokkuudet, palkinnot ja listaukset

  • Vuoden betonirakenne 2012
  • sanomalehti Ilkan kulttuurikilpi v. 2012
  • EU Prize for Contemporary Architecture Mies van der Rohe -palkinnon lyhyellä listalla v. 2012
  • Päivi Meuronen valittiin Vuoden sisustusarkkitehdiksi v. 2012
  • kunniamaininta European Copper in Architecture Awards -kilpailussa 2013
  • Arkkitehtuurin Finlandia -ehdokkuus 2014
  • Suomalaisen uuden arkkitehtuurin top 10 vuonna 2014 (Arkkitehtuurimuseo)
  • Latinalaisen Amerikan Architectural Digest -lehden listalla rakennuksista, jotka muokkaavat nykyarkkitehtuurin tulevaisuuden suuntautumista 2016