Toimintakertomus 2022

Juhlia, uusia tiloja ja kokeiluja

Apila-kirjaston avajaisia vietettiin 20.8.2012. Juhlimme siten jo kymmenvuotissynttäreitä. Nurmon kirjaston uudet tilat valmistuivat ja avajaisia vietettiin toukokuussa. Asiakkaat ottivat uudet tilat tyytyväisinä vastaan. Omatoimikirjastot paransivat palvelujen saavutettavuutta lähikirjastoissa.

Asiakkaat palasivat kirjastoon pitkän korona-ajan jälkeen. Kirjastokäyntejä oli 25 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Ukrainan pakolaiset löysivät hyvin kirjaston palvelut. Tapahtumia ja koulutuksia pystyttiin jälleen järjestämään ilman rajoituksia. Lainaus lisääntyi lähes 2 prosenttia. Teimme uuden ennätyksen 1,55 miljoonalla lainalla.

Aineistot asetettiin kellumaan kirjastojen välillä. Aineisto jää nyt sen kirjaston hyllyyn, jonne se palautetaan. Kuljetukset vähenevät ja tarjontaan tulee vaihtuvuutta. Saimme lainattavia liikuntavälineitä Seinäjoen asukasbudjetista. Kokeilimme, miten kirjat kestäisivät käyttöä ilman muovitusta. Kaikki nämä kokeilut tukevat kestävää kehitystä.

Kutsuimme Seinäjoen päättäjiä paneelikeskusteluihin, järjestimme monenlaista harrastustoimintaa sekä teemapäiviä. Ikääntyneille asiakkaille tarjottiin lainattavia tablettilaitteita, opastusta niiden käyttöön ja kiinnostavia sisältöjä.

Kirsti Länsikallio,
kirjastotoimenjohtaja

Digitukea ja demokratiaa

Seinäjoen kirjastossa oli vuonna 2022 aluehallintoviraston tukemana meneillään muun muassa Kirjasto 65 – kohtaamisia kotona ja kirjastossa -hanke sekä Kohtaamispaikkana kirjasto – Seinäjoen kirjastot kansalaisten ja päättäjien kohtaamispaikkana -hanke.

Syyskuussa alkaneen ja vuoden 2023 loppuun jatkuvan Kirjasto 65 -hankkeen tavoitteena on ikääntyneiden digitaalisen kuilun kaventaminen ja kulttuurihyvinvoinnin edistäminen silloin kun fyysinen kirjastossa käynti käy hankalammaksi. Kirjasto tukee ikääntyneiden tasa-arvoisia osallistumismahdollisuuksia lainaamalla digilaitteita kotiin ja antamalla opastusta niiden käyttöön. Hankkeen alkuvaiheessa lainattaviin laitteisiin on räätälöity sisältöä ja opastettu pilottiryhmää niiden käyttöön. SeAmkin opiskelijat yhteistyökumppaneina ovat opastaneet ikäihmisiä heidän kotonaan. Lainattavia laitteita on kokeiltu myös palvelutaloissa.

Vuoden 2022 lopussa päättyneen Kohtaamispaikkana kirjasto -hankkeen tarkoituksena oli tukea päättäjien ja kaupunkilaisten välistä vuoropuhelua sekä lisätä kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin ja päätöksentekoon. Kirjaston toimipisteissä järjestettiin paneelikeskusteluja, joissa kaupungin päättäjät ja viranhaltijat keskustelivat ajankohtaisista aiheista. Yleisöksi kutsuttiin toisen asteen opiskelijoita, maahanmuuttajia sekä lapsiperheiden vanhempia. He saivat myös vaikuttaa keskustelujen aiheisiin ja esittää kysymyksiä. Paneeleissa keskusteltiin mm. kulttuurista ja hyvinvoinnista sekä kaupungin taloudesta ja palveluista.

Kirjastoon hankitut monipuolisemmat striimauslaitteet lisäävät mahdollisuuksia osallistua kirjaston tapahtumiin myös verkon välityksellä. Asiakkaiden käyttöön tulee myös laitteita, joiden avulla voi osallistua videoneuvotteluihin ja tehdä podcasteja.

Hannele Puhtimäki,
palvelupäällikkö,
aikuisten palvelut

Asiakaspalveluiden vuosi 2022

Vuodesta 2022 nousee asiakaspalveluiden näkökulmasta esiin lainattavien esineiden valikoiman kasvu ja uutena asiakasryhmänä kaupunkiin muuttaneet ukrainalaiset.

Vuoden aikana lainattavien esineiden valikoima kasvoi: asiakkaat voivat nyt lainata kausikorttien lisäksi liikunta- ja pelivälineitä, pulkan, kahviastiaston tai energiamittarin. Lainattavat liikuntavälineet on valittu asiakkaiden toiveiden perusteella ja lainattavat astiat saatiin käyttöön Törnävän kartanolta. Lainattavat esineet täydentävät hyvin kirjaston muuta valikoimaa ja yhteiskäyttöisten laitteiden ja esineiden hyödyntäminen on samalla helppo ympäristöteko.

Vuonna 2022 kaupunkiin muutti paljon ukrainalaisia, joista monet löysivät myös kirjaston palvelut. Uusille asiakkaille tehtiin kirjastokortteja ja opastettiin heitä suomalaisen kirjastokulttuurin ja -palveluiden saloihin. Kielimuuria ylitettiin kielitaitoisen henkilökunnan tuella ja aika usein myös puhelimen käännössovelluksella sekä elekielellä. Suomen kielen kielikursseille ja ukrainan- ja venäjänkieliselle kirjallisuudelle on ollut kysyntää ja omiin kokoelmiin on saatu täydennystä Monikielisestä kirjastosta.

Elina Kortesmäki,
palvelupäällikkö,
asiakaspalvelut

Kirjaston kestävä vuosi 2022

Kirjaston ekotiimi katselee kirjastoelämää vihreiden lasien läpi ja pohtii, miten kestävää kehitystä voi edistää kirjastopalveluissa. Vuoden 2022 aikana ekotiimi piti monella tapaa kestävän kehityksen asioita esillä. Kirjastoissa kokeiltiin myös kirjojen muovittamatta jättämistä, mistä saatiin pääosin hyviä kokemuksia.

Verkkokirjastossa julkaistiin Toivoa, toimintaa, tunteita – faktaa ja fiktiota ympäristöstämme -hyllyt, joihin on koottu luettavaa kaiken ikäisille. Uusille nettisivulle tehtiin Kestävä kirjasto -sivu, jossa kerrotaan kirjaston ekoteoista ja siitä, mitä asiakkaat voivat tehdä. Earth Hour -tapahtuman yhteyteen ideoitiin bingo, joka kannusti tutustumaan ja kokeilemaan ekologista elämäntapaa. Kesäkuussa julkaistiin Kirjaston käyttäminen on ekoteko -video osana kaupungin kestävän kehityksen videosarjaa. Älä osta mitään päivän aikoihin nostettiin esiin kirjaston uusia lainattavia esineitä: lumikenkiä ja kahviastiastoja.

Joulun alla järjestetty lautapelien ja palapelien vaihtoviikko sai suuren suosion. Pääkirjaston, Nurmon ja Ylistaron kirjastoissa pelit vaihtoivat omistajaa niin vilkkaasti, että vaihtoaikaa pidennettiin. Päätettiin myös järjestää samanlainen tapahtuma seuraavana vuonna.

Joulukuussa kannustimme asiakkaita antamaan läheisilleen aineettomia lahjoja. Ideana oli yhdistää kirjaston tarjoama palvelu ja yhteinen aika läheisen kanssa. Lahjakortilla saattoi antaa esimerkiksi peli-illan, leffaillan tai lukuhetken.

Hanna Kotila,
informaatikko, aikuisten palvelut

Musiikin iloa kirjastossa

Oletko aina halunnut soittaa rumpuja, mutta sinulla ei ole ollut siihen mahdollisuutta? Mitä jos keräisit porukan soittamaan yhdessä? Aallon kirjaston alakerrassa on äänieristetty soittohuone, jota asiakkaat voivat varata käyttöönsä. Pommarissa on elektroakustisia kitaroita, sähkökitaroita ja basso vahvistimineen sekä rummut, kahdet kosketinsoittimet, laulumikrofoneja ja äänentoisto. Saatavilla on myös ukuleleja, kantele, mandoliini, bongorummut sekä erikokoisia viuluja. Tule yksin tai yhdessä jammailemaan. Voit ottaa toki mukaan myös oman soittimen.

Pommarin voit varata soittamalla Apilan alakerran musiikkiosastolle p. 06 416 2428, sähköpostitse kirjasto@seinajoki.fi tai vaikkapa käymällä kirjastossa ja kysymällä tiskiltä! Soittohuoneen käyttäjällä täytyy olla voimassa oleva Eepos-kirjastokortti ja huoneen laitteet ovat varatun ajan varaajan vastuulla. Alle 15-vuotiaat tarvitsevat huoltajan luvan Pommarin itsenäiseen käyttöön. Lupalappuja saa Apilan musiikkiosastolta.

Voit myös istahtaa soittamaan digipianoa Apilan musiikkiosastolla. Yleensä pianoaikoja ei tarvitse varata etukäteen. Pääkirjastossa on lisäksi lainattavia ukuleleja. Ukulelen laina-aika on 2 viikkoa eikä soitinta voi varata tai uusia.

Kirjastossa pääsee kuulemaan myös elävää musiikkia. Viime vuonna vierainamme olivat mm. runoelmapoppia esittävä Lyyti, energiaa pursuava lauluyhtye Vocal! sekä pikkujoulujen tähtenä näyttelijä, laulaja-lauluntekijä Juha Lagström.

Tervetuloa kirjastoon ja musiikin maailmaan!

Pirjo Jaatinen,
palvelupäällikkö, musiikkipalvelut

Uuden kirjastoauton suunnittelua

Seinäjoen kaupunginkirjaston uuden kirjastoauton suunnittelu käynnistyi keväällä 2022. Syksyllä kaupunginhallitus hyväksyi tarjouksen uudesta kirjastoautosta, ja kirjastoauton toimittajaksi valittiin Conlog Oy. Uusi kirjastoauto on kirjastoauto Ilon kaltainen, kuormaauton alustalle rakennettu, DAF-merkkinen kirjastoauto.

Uuden kirjastoauton palvelutarpeita kartoitettiin kolmella eri kyselyllä syksyn aikana. Kysely järjestettiin Seinäjoen kaupungin henkilöstölle, sidosryhmille sekä kirjaston asiakkaille. Henkilöstökyselyyn tuli 31 vastausta, sidosryhmäkyselyyn neljä vastausta ja asiakaskyselyyn 41 vastausta.

Kirjastoauton ulkoasun suunnitteluun osallistimme koululaisia uuden kirjastoauton reitiltä. Mukaan uuden kirjastoauton ulkoasun ideointiin valikoituivat 3.–4.-luokkalaiset kolmesta koulusta: Alaviitalan koulusta (Peräseinäjoki), Aseman koulusta (Ylistaro) ja Kouran koulusta (Nurmo). Koululaisten ideoita hyödynnetään soveltuvin osin uuden kirjastoauton ulkoasun suunnittelussa. Koululaiset toivovat värikästä kirjastoautoa, joka on helposti tunnistettava ja turvallinen liikenteessä.

Tytti Koivumäki,
palvelupäällikön sijainen, kirjastoautopalvelut

Nuoria kirjastossa? Totta kai!

Kirjavinkkausten, kirjailijavierailujen, satutuokioiden, tiedonhaun opastusten ja muun tutun tohinan lisäksi kirjastosta löytyy keidas, jossa kellään ei ole kiire mihinkään. Se on nuorten oma tila Kupla. Löydät meidät Aallon kirjaston alakerrasta. Kohderyhmäämme ovat erityisesti 5.–9.-luokkalaiset nuoret, mutta Kuplassa käy yhä enemmän myös toisen asteen opiskelijoita sekä nuoria aikuisia. Asiakaskuntamme on hyvin monikulttuurinen ja eri kielten porina onkin meillä tuttua.

Ajatus nuorten omasta tilasta kirjastossa syntyi aikoinaan, kun viihtyisä uusi kirjasto veti puoleensa myös paljon nuoria. Usein valvomattomista nuorisoryhmistä aiheutui järjestyshäiriöitä ja aloimme pohtia mitä asialle voitaisiin tehdä. Koska kirjasto on kaikille avoin julkinen tila, myös nuoret ovat sinne tervetulleita. Heräsi ajatus siitä, että nuorille olisi oma tila, jossa heillä olisi oikeus kokoontua ja tilassa olisi ohjaaja viettämässä aikaa heidän kanssaan.

Tämä on ollut toimiva ratkaisu. Normaalina viikkona meillä käy noin 80-100 nuorta. Vaikka meistä lähtee joskus meteliä, varsinaiset järjestyshäiriöt ovat nuorten osalta kuihtuneet olemattomiin. Kuplaan on syntynyt oma porukkansa, jonne kuka tahansa on kuitenkin tervetullut. Kuplaan tullaan viettämään aikaa ja tapaamaan kavereita. Joskus jaetaan huolia ja murheita, etsitään ratkaisuja ja tsempataan. Välillä harjoitellaan arjentaitoja, kuten tiskikoneen täyttöä ja imurointia, leivotaan tai opetellaan kierrättämisen perusteita. Tilassa on myös mahdollista toteuttaa itseään taiteen keinoilla tai haastaa ohjaaja vaikka biljardimatsiin.

Tule moikkaamaan meitä seuraavalla kirjastoreissullasi!

Outi Kytöniemi,
palvelupäällikkö, lasten ja nuorten palvelut

Lukulystien vuosi

Seinäjoen erityistehtävän vuotta 2022 leimasi ensimmäistä kertaa lähitapahtumana järjestetty Lukulystit – Läsfest. Kyse oli kolmipäiväisestä lasten- ja nuortenkirjastotyötä tekeville kirjastolaisille suunnatusta koulutustapahtumasta. Lukulystit järjestettiin yhteistyössä Tampereen kaupunginkirjaston/AKEPiken kanssa.

Ohjelma oli runsas ja monipuolinen ja osallistujia oli noin kaksisataa. Keynote speaker Sarah Mears tuli Englannista ja myös ruotsista saapui esiintyjiä. Tapahtuman ajankohta ei peliviikosta ja samalle vuodelle sattuneista Kirjastopäivistä johtuen ollut paras mahdollinen, mutta osallistujilta tullut palaute oli kauttaaltaan kiittävää. Ihmisille oli tärkeää sekä tavata toisiaan että saada uusia ideoita ja ajatuksia työtään koskien.

“Hyvin järjestetty tapahtuma, johon oli ilo osallistua!” todettiin eräässäkin palautteessa.

Meille Lukulystit oli paitsi iso voimainponnistus, myös arvokas oppimiskokemus ja elämys. Uskallamme varmasti järjestää näin ison lähitapahtuman toistekin, kunhan ajankohta on sopiva.

Henkilöstöön saimme uusia vahvuuksia, sillä osa-aikaisena koordinaattorina aloitti kirjastonhoitaja Karoliina Prinkkilä. Hänen vahvuutensa on erityisesti kirjaston ja toisen asteen yhteistyö, joka olikin vuoden 2022 painopistealue Seinäjoen erityistehtävän toiminnassa. Ruotsinkielisellä puolella osa aikaisena aloitti kirjastonhoitaja Mikaela Byskata-Ahlskog ostopalveluna Kokkolan kaupunginkirjastosta.

Mervi Heikkilä,
kehityspäällikkö

Lähikirjastojen hankkeilla monenlaista toimintaa

Seinäjoen lähikirjastoilla Kyrkkärillä, Nurmolla, Peräseinäjoella ja Ylistarolla on ollut vuoden 2022 aikana käynnissä kaksi AVI:n rahoittamaa yhteishanketta. ”Lähikset lähemmäksi” saateltiin maaliin keväällä ja ”Lähikset tutummaksi” aloitettiin heti sen perään. Hankkeilla on haluttu tuoda laadukasta tapahtumatoimintaa ja toivottua harrastustoimintaa lähikirjastojen alueiden asukkaille. Tavoitteena on ollut myös lisätä monipuolisten lähikirjastojen tunnettavuutta sekä lähellä että kauempana.

Kevään 2022 isot hanketapahtumat toteutettiin toukokuussa. Kirjastoissa oli tasokkaita vierailijoita ja muuta ohjelmaa kunkin kirjaston omaan teemaan liittyen. Nurmon kirjastossa keskityttiin lapsiperheisiin ja vierailijana luennoi psykologi Leea Mattila. Lapsille esiintyi Pikku Aasin nukketeatteri ja lisäksi oli muuta kivaa oheisohjelmaa. Ylistarossa ja Peräseinäjoella toteutettiin kylämessut, joissa erilaiset yhdistykset ja paikallistoimijat olivat esittelemässä toimintaansa. Ylistarossa esiintyi taikuri Hannu Juntunen ja lapsille oli Draamapurkin ”Matkoja aurinkoon” -esitys. Peräseinäjoen pääesiintyjä oli stand up – koomikko Mikko Vaismaa. Kyrkkärin kirjastossa vietettiin koronan viivästyttämiä avajaisia. Puhumassa oli psykologi, kirjailija Henna Helmi Heinonen, ja musiikkia kuultiin Laululinnun musiikkitalolta.

Syksyn aikana lähti käyntiin asiakastoiveiden mukainen maksuton harrastustoiminta kaikissa lähikirjastoissa. Käsityöt olivat asiakaskyselyssä toivotuin aihe, ja kirjastoissa on ollut neulonta-, virkkaus-, ompelu-, makramee- ja kynttiläkursseja. Nurmossa järjestettiin askartelua myös lapsille. Ylistarossa toteutettiin kotiseutukierroksia ja lapsille sirkuskoulu. Peräseinäjoella aloitti sukututkimuspiiri, ja Kyrkkärillä valokuvattiin. Kaikissa kirjastoissa järjestettiin myös kirjoittajakurssi.

Marraskuun kirjailijakiertueella lähikirjastoissa esiintyi tunnettuja kirjailijoita. Peräseinäjoen kirjastossa vieraili Raija Oranen, Kyrkkärillä Paula Havaste, Nurmon kirjastossa Christian Rönnbacka ja Ylistarossa Leena Lehtolainen. Jokainen vierailu myös striimattiin, joten esityksiä pystyi seuraamaan paikan päällä ja verkossa. Nimekkäät kirjailijat kiinnostivat yleisöä, ja kuuntelijoita oli muualtakin kuin oman lähikirjaston alueelta. ”Lähikset tutummaksi” -hanke jatkuu vielä keväällä 2023.

Mia Penttala-Salli,
lähipalvelujohtaja

Kyrkkärin kirjaston vuosi 2022

Kyrkkärin kirjaston vuoden kohokohta ei ole päiväkotiryhmän satutuokio, sukkatyöpaja, Paula Havasteen kirjailijavierailu eikä edes M-talolla järjestetty suuri Toipumista ja toivoa -tapahtuma. Kohokohdaksi ei voi lukea reippaasti yli viittäsataa solmittua omatoimisopimusta, asiakkailta tullutta hyvää palautetta tai lainaus- ja kävijämäärien nousua.

Sen sijaan Kyrkkärin kirjastolla on vuoden mittaan monta kohokohtaa. Ne tapahtuvat arjessa, ilman mainontaa tai isoja suunnitelmia. Sillä ne tapahtuvat aina silloin, kun joku tutuksi tullut potilas M-talon yläkerran psykiatriselta osastoilta on voinniltaan niin hyvä, että jaksaa alkaa taas lukea. Tai kun lukemiseen keskittymään kykenemätön löytää äänikirjat ja Celian palvelut. Kohokohta koittaa silloin, kun joku pääsee sairaalasta takaisin kotiin ja tulee palauttamaan loput lainaamansa kirjat. Ja kohokohta on myös silloin, kun seinänaapurin Ruutipuiston koulun oppilas koukuttuu johonkin kirjasarjaan niin, että sitä pitää varailla ympäri Seinäjokea. Kohokohdan löytää silloin, kun asiakas jos toinenkin uskaltaa istahtaa tiskin eteen kulmatikkaalle rupattelemaan ja kertomaan elämästään. Tai kun kaverukset tulevat koulupäivän loputtua ja lukevat toisilleen ääneen lattialla makoillen. Tällaisia hyviä tapaamisia ja tilanteita on Kyrkkärillä paljon.

Ensimmäinen kokonainen vuosi Kyrkösjärven rannalla on tuonut paljon uusia asiakkaita, ihmetystä omatoimiajasta, kelluvan aineiston invaasiota, muutamia mukavia tapahtumia, käsidesin pöllijöitä, info-pistettä kaipaavia, automaattista ovea repiviä, erilaisia kirjastoon tutustuvia ryhmiä, TET:iläisiä, tuoreita kokemusasiantuntijoita, etätyöntekijöitä, kirjastossa opiskelevia, kirjastokissan ja myös niitä vanhoja uskollisia asiakkaita ja hoitajia Törnävän kirjaston ajoilta. Tilat ovat nyt toimivat ja hyvät.

Sini Mäkinen,
vastaava kirjastonhoitaja,
Kyrkkärin kirjasto

Uuden edessä

Vuosi 2022 alkoi Nurmon kirjastossa muuttoa valmistellessa ja uutta toimintaa suunnitellessa. Varsinaisiin muuttopuuhiin pääsimme 14. helmikuuta, kun muuttolaatikot siirrettiin vanhasta kirjastosta uuteen ja aloitimme aineiston hyllyttämisen. Kevään aikana saimme kirjastoon tasaisin väliajoin uusia kalusteita ja samalla vanhoja, väliaikaisia kalusteita vietiin pois. Vähitellen uusi kirjasto alkoi saada raikkaan ja valoisan ilmeen.

Vihdoin 6.4.2022 klo 12 pääsimme avaamaan uuden kirjaston asiakkaille. Kirjaston oven takana odottikin runsaasti innokkaita asiakkaita – erityisesti koululaisia oli paljon. Yhdeksi – ehkä yllättäväksikin – jymymenestykseksi nousi kirjaston hissi, jota lapset testasivat ahkerasti. Huhtikuun loppupuolella Nurmon kirjastossa otettiin käyttöön myös omatoimiaika ja se onkin saanut asiakkailta paljon kiitosta.

Keväällä ja kesällä keskityimme opastamaan asiakkaita uusissa tiloissa ja uusien laitteiden käytössä. Syksyn myötä kirjaston jo aiemmin vakiintuneet tapahtumat – kuten kirjastokerho, lukukoirat, lukupiiri, novellikoukku ja satutuokiot – jatkoivat toimintaansa. Kirjasto oli mukana myös syyskuussa järjestetyssä Moomma Nurmoos! -tapahtumassa, joka keräsi lähes tuhat kävijää.

Noora Vuorenmaa,
vastaava kirjastonhoitaja
Nurmon kirjasto

Vierailujen vuosi

Peräseinäjoen kirjastossa vieraili vuonna 2022 useita nimekkäitä kirjailijoita. Näistä ensimmäinen oli historioitsija ja tietokirjailija Teemu Keskisarja maaliskuussa. Koronarajoitukset olivat tuolloin vielä voimassa, joten esitystä pääsi paikan päälle katsomaan enintään 30 henkilöä. Esitys kuitenkin myös striimattiin ja suosittua Keskisarjaa seurasikin netin kautta jopa 300 hengen yleisö.

Kesäkuussa kirjastossamme vieraili kaikkien tuntema kirjailija Antti Tuuri. Tuurin leppoisaa esitystä seurasi paikan päällä aktiivinen yleisö, joka esitti kysymyksiä ja osallistui keskusteluun. Toinen eteläpohjalaiskirjailija Markku Mantila vieraili kirjastossamme lokakuussa, kun häneltä oli juuri ilmestynyt kirjoittamansa Peräseinäjoki-trilogian kolmas osa. Kirjailija Raija Oranen vieraili vielä marraskuussa. Orasen esityksen aiheina olivat mm. Suomen presidentit, joista hän on kirjoittanut useita romaaneja.

Vierailut näkyivät myös vuoden 2022 lainaustilastoissa: Keskisarjan teos Kyllikki Saaresta oli lainatuin tietokirja ja Mantilan Nurmettuva tie, päättyvä polku lainatuin aikuisten kaunokirjallinen teos.

Vuoden aikana Peräseinäjoen kirjastossa jatkuivat normaaliin tapaan lukupiiri, kurinpiiri, satutuokiot sekä kirjastokerhot. Näiden lisäksi järjestettiin myös useita muita tapahtumia.

Minna Nevanen,
vastaava kirjastonhoitaja,
Peräseinäjoen kirjasto

2022 Ylistarossa kohdattiin

Ylistaron kirjastoa ja kirjaston tiloja käytettiin ahkerasti, ja kirjasto onkin vakiintunut yhteisöjen kokoontumispaikaksi. Lapsiperheet tapasivat toisiaan perhekahvilassa sekä ikäihmiset virkistystoiminnassa, kokoustiloissa kokoontuivat monet paikalliset yhdistykset ja uudet työhuoneet palvelivat työ- tai opiskelutilaa kaipaavia. Kaupungin omien toimijoiden lisäksi muut tahot käyttivät kirjaston tiloja lähes kolmesataa kertaa.

Kirjastossa kohdattiin myös mm. satutuokioilla, käsitöiden ystävien Novellikoukussa, kesäkerhossa, näyttelyissä ja monissa iloisissa tapahtumissa: Ikäihmisten iltapäivässä nauratti Draamapurkin Sentraalisantran sijaisen puhelinsotkut ja lapset pääsivät juhlimaan teatteri Kojanin kanssa Mikko Mallikkaan syntymäpäiviä sekä etsimään Draamapurkin Kieko Hanhen kanssa kadonnutta lahjaa.

Tapahtumat laajenivat kirjaston seinien ulkopuolelle, kun henkilökunta opetteli striimauslaitteiden käytön ja lähetti kirjailijavierailun katsottavaksi myös etänä verkon välityksellä.

Suvi Levonen,
vastaava kirjastonhoitaja,
Ylistaron kirjasto

Seinäjoen kaupunginkirjaston vuosi 2022 (tilastoja)

Lainaus

• 1 550 300 lainaa, joka on 1,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021.
• Jokainen seinäjokinen lainasi keskimäärin 24 teosta.
• 34 prosenttia seinäjokisista on lainaajia.

Kirjastokäynnit

• 429 400 kirjastokäyntiä, joka on 24,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021.
• Jokainen seinäjokinen kävi kirjastossa 6,6 kertaa.

Tapahtumat ja koulutukset

• Vuoden aikana järjestettiin 598 käyttäjäkoulutusta, joihin osallistui 7 660 henkilöä. Kasvua vuoteen 2021 verrattuna oli 41 prosenttia.
• Tapahtumia järjestettiin 731. Niissä kävi yhteensä 10 600 osallistujaa. Kasvua vuoteen 2021 verrattuna oli 90 prosenttia.

Hankinnat ja poistot

• Vuoden aikana hankittiin 27 000 teosta.
• Vuoden aikana poistettiin 28 000 teosta.

Asiakastyytyväisyys

• Asiakastyytyväisyys oli 4,6/5.

E-aineistot Eepos-kirjastoissa

• E-kirjoja luettiin ja kuunneltiin 41 500 kertaa.
• E-lehtiä luettiin 117 700 kertaa.
• Videoita katsottiin suoratoistopalvelusta 4 600 kertaa.
• E-musiikkia kuunneltiin 7 500 kertaa.