Kokoelmapolitiikka

1      Johdanto

Tämä kokoelmapolitiikka kuvaa Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmia, valintaa, varastointia ja poistamista. Sen tarkoituksena on antaa henkilökunnalle ohjeita ja apuvälineitä kokoelmiin liittyvään päätöksentekoon ja kokoelmien kehittämiseen. Se antaa tietoa kirjaston kokoelmista ja niihin liittyvistä periaatteista asiakkaille, sidosryhmille ja päättäjille.

Kokoelmien kehittämisen pohjana ovat kirjastolain (29.12.1492/2016) kuudes pykälä sekä kirjaston toiminta-ajatus. Kirjastolain mukaan yleisen kirjaston tehtävänä on tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin, ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa sekä edistää lukemista ja kirjallisuutta.

Seinäjoen kirjastopalvelujen suunta 2023–2027-asiakirja määrittelee kirjaston sivistyksen ja hyvinvoinnin peruspalveluksi. Kirjasto edistää yhdenvertaisuutta ja osallisuutta lukutaitojen, tiedonsaannin, elinikäisen oppimisen ja yhteisöllisyyden avulla. Kirjasto kehittää sosiaalista, kulttuurista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä.

Toiminta-ajatuksensa mukaan Seinäjoen kaupunginkirjasto tarjoaa monipuolisia aineistoja ja palveluja asiakkaiden tarpeisiin. Kirjastopalveluja kehitetään muuttuvia tarpeita vastaaviksi.

Seinäjoen kaupungin sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialan toimintasäännön mukaan kirjastotoimenjohtaja päättää kokoelmapolitiikasta sekä perusteista, joiden mukaan kirjastotoimen aineistokokoelmia kartutetaan, varastoidaan ja poistetaan. Kokoelmapolitiikan vuosittaisesta tarkistamisesta vastaa kirjastotoimenjohtaja yhdessä palvelupäälliköiden ja vastaavien kirjastonhoitajien kanssa.

Tätä kokoelmapolitiikkaa täydennetään vuosittain määriteltävillä kehittämiskohteilla.

Kehittämiskohteet vuodelle 2024 ovat:

• Kuntien yhteiseen e-kirjastoon siirtyminen
• Uuden elokuvapalvelu Cineastin käyttöönotto
• Aineistokuljetusten kehittäminen
• Taloudellisten resurssien riittävyys
• Kokoelmantyöhön varataan riittävästi työaikaa

2      Toimipisteet, saavutettavuus ja kokoelmat

Seinäjoen kaupunginkirjastoon kuuluu kuusi kiinteää toimipistettä sekä kaksi kirjastoautoa. Kaikkien toimipisteiden aukioloajat ja yhteystiedot sekä kirjastoautojen aikataulut löytyvät osoitteesta http://kirjasto.seinajoki.fi/kirjastot/. Kirjastoilla on yhteinen kelluva kokoelma ja varausjono, ja niiden välillä on aineistokuljetukset. Asiakas voi tilata aineistoa omaan toimipisteeseensä kaikista Seinäjoen kirjastopisteistä maksutta.

Seinäjoen kaupunginkirjasto kuuluu 22 kunnan Eepos-kirjastokimppaan. Kirjastojen välillä on säännölliset kuljetukset. Muiden Eepos-kirjastojen aineistoon tehdyistä varauksista peritään kahden euron kuljetusmaksu. Asiakas voi palauttaa lainatun aineiston maksutta mihin tahansa Eepos-kirjastoon. Kimppaan kuuluvat kirjastot ja lisätietoa niistä on osoitteessa https://eepos.finna.fi/OrganisationInfo/ .

Kirjastokortin saavat kaikki, jotka ilmoittavat nimensä ja todistavat henkilöllisyytensä. Alle 15-vuotiaalta vaaditaan huoltajan suostumus. Sama kirjastokortti käy kaikissa Eepos-kirjastoissa. Lainausoikeuden voi menettää, jos ei noudata kirjaston käyttösääntöjä. Suurin osa kokoelmista on kotiin lainattavaa aineistoa, mutta esimerkiksi käsikirja-aineistoa, kotiseutukokoelman aineistoa ja uusimpia lehtiä voi lukea vain kirjastossa.

Kirjaston aineistoja pääsee selaamaan verkon kautta osoitteessa https://eepos.finna.fi/. Verkkopalvelussa voi mm. hakea aineistoa, tehdä varauksia ja uusia lainat.

E-kirjasto on kuntien yhteinen palvelu, josta voit lainata e-kirjoja, äänikirjoja ja digilehtiä. Seinäjoen kaupunki ja kaikki Eepos-kunnat ovat mukana E-kirjastossa. Palvelun tuottaa Kansalliskirjasto yhteistyössä yleisten kirjastojen kanssa. E-kirjastoa käytetään E-kirjasto-sovelluksella, jonka voi ladata mobiililaitteelle sovelluskaupasta. E-kirjastosta saa lisätietoa osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto.

Eepos-kirjastot hankkivat joitain e-aineistoja edelleen myös omaan kokoelmaan:

• äänikirjoja usealla kielellä Naxos Spoken World
• musiikkiaineistoja Naxos Music Library, Naxos Jazz ja Rockway
• kirjastoissa luettavia e-lehtiä (ePress sanomalehdet ja aikakauslehdet).
• elokuvia (Cineast)

Seinäjoen kaupunginkirjasto hankkii myös MOT-sanakirjat.

Kirjaston hankkimat ja joitakin internetissä vapaasti käytettäviä e-aineistoja on lueteltu osoitteessa https://eepos.finna.fi/Content/eaineistot.

Verkossa asiakkaita palvellaan myös valtakunnallisen Kysy kirjastonhoitajalta
-palvelun kautta https://www.kirjastot.fi/kysy. Etätietopalvelu antaa vastauksen sähköpostiin kolmen arkipäivän sisällä.

2.1      Pääkirjasto

Pääkirjasto sijaitsee kaupungin keskustassa osoitteessa Alvar Aallon katu 14. Pääkirjastossa on mahdollisimman laaja ja eri alat kattava kokoelma.

Kokoelma jakautuu kahteen rakennukseen, Apilaan ja Aallon kirjastoon. Pääosa kokoelmasta sijaitsee Apilassa. Aallon kirjastoon on sijoitettu aikuisten tietokirjallisuudesta historia, taiteet ja arkkitehtuuri sekä kansatiede. Näillä luokilla ei ole erikseen varastokokoelmaa, vaan kaikki aineisto on avokokoelmassa. Lasten ja nuorten varastokirjat löytyvät Aallosta. Sinne on sijoitettu myös kouluille lainattavat lukemistosarjat. Aallon kirjaston alakerrassa on aikuisten ja nuorten sarjakuvat sekä sarjakuvien varasto.

Pääkirjasto ylläpitää kotiseutukokoelmaa, johon kerätään Seinäjokea ja yleisesti koko Etelä-Pohjanmaan aluetta koskevaa aineistoa sekä seinäjokelaisten tuottamaa kaunokirjallista tai taiteellista materiaalia. Muut Eepos-kirjastot keräävät omaa kuntaansa koskevaa aineistoa. Kotiseutukokoelmien aineistoja voi hakea Eepos-verkkokirjastosta.

Seinäjoen kaupunginkirjasto oli maakuntakirjasto vuosina 1968–2017. Seinäjoen maakuntakokoelman keruualueeseen kuului koko Etelä-Pohjanmaa. Seinäjoen pääkirjastossa sijaitsevaan maakuntakokoelmaan kerättiin aluetta käsittelevää ja alueen kotiseutuhenkilöiden tuottamaa materiaalia. Se sisältää Etelä-Pohjanmaan paikkakuntiin, henkilöihin, historiaan, rakennuksiin, luontoon, elinkeinoelämään, koulutukseen, kulttuuriin, kansanperinteeseen ja yhteisöihin liittyvää aineistoa. Maakuntakokoelman aineistot säilytetään nykyisen kotiseutukokoelman yhteydessä.

Kotiseutukokoelma sijaitsee Aallon talossa ja on avoimesti käytettävissä. Kotilainaan kotiseutukokoelman teoksia ei saa. Kokoelman aineistot ovat käytettävissä Aallon kirjaston aukioloaikoina. Monista kokoelman teoksista on lainattavat kappaleet kirjastojen muilla osastoilla.

Musiikkiäänitteiden, nuottien ja musiikkiin liittyvän kirjallisuuden hankinnasta vastaa Seinäjoen pääkirjaston musiikkiosasto. Musiikkiosasto hankkii musiikkiäänitteitä ja nuotteja kotiseutukokoelmaan näytteenomaisesti.

Maakuntakokoelmaan kuuluu myös n. 6000 valokuvaa, joista osa on digitoitu.  Lisätietoja kuvista https://kirjasto.seinajoki.fi/kokoelmat/valokuvat/

2.2      Nurmon kirjasto

Nurmon kirjasto sijaitsee Nurmon keskustassa osoitteessa Nurmontie 7. Nurmon kirjasto on omatoimikirjasto. Nurmon alueella asuu paljon lapsiperheitä ja kirjaston lähellä sijaitsee kolme koulua; Valkiavuoren koulu, Nurmon yläaste ja Nurmon lukio. Kauempana sijaitsevat Hyllykallion, Kertunlaakson ja Tanelinrannan koulut. Kirjastoa käyttää myös moni päiväkoti- ja esikouluryhmä. Kirjaston suurimpana painopistealueena on lasten aineisto.

Nurmon kirjasto kerää kotiseutukokoelmaan entisen Nurmon kunnan alueeseen liittyvää materiaalia.

2.3      Peräseinäjoen monipalvelukirjasto

Peräseinäjoen monipalvelukirjasto sijaitsee osoitteessa Keikulinkuja 2. Peräseinäjoen kirjasto on omatoimikirjasto. Peräseinäjoella sijaitsi aiemmin Siirtolaisuusinstituutti, ja nykyään Suomen siirtolaisuusmuseo Maailman Raitti, jonka vuoksi siirtolaisuus on edelleen yhtenä kokoelman painopistealueena. Alueella asuvasta väestöstä suurin osa on 40–69-vuotiaita, minkä vuoksi kokoelmien kartuttamisessa huomioidaan aikuisasiakkaat hyvin. Huomiota kiinnitetään myös lasten aineistoihin, sillä kirjaston läheisyydessä on kaksi päiväkotia ja Toivolanrannan yhtenäiskoulu.

Peräseinäjoen monipalvelukirjasto kerää kotiseutukokoelmaan entisen Peräseinäjoen kunnan alueeseen liittyvää materiaalia.

2.4      Ylistaron monipalvelukirjasto

Ylistaron monipalvelukirjasto sijaitsee Ylistaron keskustassa osoitteessa Kaukolanraitti 5. Ylistaron kirjasto on omatoimikirjasto. Alueella asuu ikääntyvää väestöä, mutta myös lapsiperheitä.

Kirjaston lähellä sijaitsee yksi päiväkoti. Lisäksi alle kahden kilometrin päässä kirjastosta sijaitsevat Kirja-Matin alakoulu, Ylistaron yläkoulu ja lukio. Myös Västinkartanon palvelukeskus sekä Ylistuvan ja Tonavanrannan palveluasunnot ovat kirjaston läheisyydessä.

Ylistaron kirjasto kerää kotiseutukokoelmaan entisen Ylistaron kunnan alueeseen liittyvää materiaalia.

2.5      Kirjastoautot

Seinäjoella on kaksi kirjastoautoa, Ilo ja Valo, joilla on yhteensä noin 160 pysäkkiä kantakaupungin alueella, Nurmossa, Peräseinäjoella ja Ylistarossa. Lisäksi kirjastoauto Valo palvelee Kylkkälän ja Valtaalan kouluja Isossakyrössä. Kirjastoautojen suurin asiakasryhmä ovat lapset. Kirjastoautojen aamureitit suuntautuvat päiväkodeille ja kouluille, joten niiden kokoelman painopiste on pienten lasten ja alakouluikäisten aineistoissa.

2.6      Keski-Nurmon kombikirjasto

Keski-Nurmon kombikirjasto sijaitsee koulun ja päiväkodin kanssa samassa rakennuksessa osoitteessa Jöllöntie 29. Koulussa on luokat 1–6. Päiväkodissa on 70 kokopäiväpaikkaa ja lisäksi puolipäiväinen esikoulu. Päiväkoti ja koululuokat käyttävät kirjastoa itsenäisesti varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella. Myös koulun iltapäiväkerho käyttää kirjastoa aktiivisesti.  Kirjaston kokoelma painottuu lasten aineistoihin.

2.7      Kyrkkärin kirjasto

Kyrkkärin kirjasto sijaitsee M-talon 1. kerroksessa lähellä pääsisäänkäyntiä. Kirjasto on Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen ja Seinäjoen kaupungin yhteistyössä hoitama kirjasto. Kirjasto palvelee niin alueen asukkaita, päivähoitoa, kouluja ja muita yhteisöjä kuin M-talon asiakkaita, potilaita ja henkilökuntaa. Kirjasto on kaikille avoin. Suurin osa asiakkaista on aikuisia, mutta kirjastoa käyttävät myös Ruutipuiston koulu ja Tenavakoti. Kokoelmassa otetaan huomioon eri-ikäiset asiakkaat.

Seinäjoen kaupunginkirjasto on yleinen, kaikille avoin kirjasto. Kirjaston asiakkaita palvellaan paikan päällä kirjastossa, puhelimitse ja verkossa. Kotikirjastopalvelu palvelee niitä, jotka eivät iän, sairauden tai vamman vuoksi pääse itse kirjastoon.

3      Budjetti

Taulukko kuvaa Seinäjoen kirjastopalvelujen kirjastoaineistokulujen kehitystä vuosina 2019–2023. Kirjastoaineistokuluihin sisältyvät kirjojen hankintakulut, e-aineistokulut sekä muun kirjastoaineiston hankintakulut.

Seinäjoen kirjastopalveluilla on vuonna 2024 käytettävissä aineistojen hankintaan
507 200 euroa, josta

• Kirjojen hankintaan 335 400 euroa
• Sanoma- ja aikakauslehtiin 68 000 euroa
• Kirjastoaineistoon (musiikkiäänitteet, nuotit, elokuvat, pelit jne.) 80 000 euroa
• E-aineistoihin 61 500 euroa.

Eepos-kirjastot käyttävät e-aineistohankintoihin yhden euron asukasta kohti.

Keski-Nurmon kombikirjastolla ja Kyrkkärin kirjastolla on omat korvamerkityt hankintamäärärahansa.

Tämä kokoelmapolitiikka on laadittu olettaen, että aineistomäärärahat säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. Mikäli suuria muutoksia tapahtuu, täytyy resurssien kohdentamista ja politiikan linjauksia miettiä uudelleen.

Hankinnat toteutetaan kustannustehokkaasti. Hankintojen kilpailutuksen hoitaa Seinäjoen kaupungin hankintapalvelut.

Eepos-kirjastoilla on yhteinen sopimus kirjallisuushankinnoista. Toimittajia on kaksi: Storia logistiikka (ent. Kirjavälitys) ja Suomen kirjastopalvelu. Eepos-kirjastoilla on käytössä Woima Services Oy:n sähköinen palvelu, ns. hankintaportaali, joka on integroitu kirjastojärjestelmään. Hankintaportaalin kautta Eepos-kirjastot tutustuvat valittavissa olevaan kirjallisuuteen, tekevät valinnat sekä tilaavat aineiston. Hankintaportaali vertailee kunkin yksittäisen hankinnan hintoja ja ohjaa tilauksen sille aineistotoimittajalle, joka tarjoaa tilauksen aineiston tilaushetkellä edullisimpaan hintaan ottaen huomioon mahdollisen muovituksen kustannukset.

Lisäksi on käytössä Suomen kirjastopalvelun Arvo-palvelu, jonka kautta hankitaan musiikkiäänitteet ja mm. elokuvatallenteita ja konsolipelejä.

Sanoma- ja aikakauslehdissä toimittajana on vuonna 2024 Prenax. Lehtihankinnat kilpailutetaan.

4      Asiakkaiden osallisuus, hankintaehdotukset ja lahjoitukset

Asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa kirjaston kokoelmiin. Asiakkaita rohkaistaan antamaan palautetta kokoelman painopisteistä ja jättämään hankintatoiveita yksittäisistä teoksista.

Kirjastolle voi ehdottaa hankittavaksi teosta täyttämällä kirjastossa hankintaehdotuslomakkeen, lähettämällä sähköpostia tai internetissä osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/85733419-de9b-484a-9c0e-e8260a2e990c?displayId=Fin1718821. Hankintaehdotukset otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon kokoelmaa kehitettäessä ja samalla harkitaan, kannattaako toivottu teos ottaa omaan kokoelmaan vai tilata kaukolainaksi.

Asiakkaita osallistetaan kokoelmien kehittämiseen vapaan palautteen lisäksi erilaisten kyselyiden avulla.

Asiakkaat voivat lahjoittaa kirjastolle kirjoja. Seinäjoen kaupunginkirjasto varaa oikeuden päättää, mitä lahjoituksilla tehdään. Lahjoituksia otetaan kokoelmaan samoilla kriteereillä kuin aineistoa muutenkin hankitaan. Kaikkea lahjoitettua aineistoa ei välttämättä oteta kokoelmaan, vaan se saatetaan lahjoittaa edelleen tai myydä.

5      Kokoelman arviointi

Eepos-kirjastojen yhteisessä kokoelmapolitiikassa on annettu laatusuositukset kirjastojen kokoelmille:

• Hankitaan vuosittain vähintään yksi lasten- ja nuortenkirja yhtä alle 15-vuotiasta kohden.
• Kirja-aineistoa hankitaan vuosittain 400 kappaletta 1 000 asukasta kohden.
• Alueen tärkeimmät lehdet tilataan kirjastoon printtilehtinä ja muut e-lehtinä.
• Poistosuositus on vähintään kuusi prosenttia kokoelmasta vuodessa.
• Lainauskierto vähintään 1,4 (lainausten määrä suhteessa aineistomäärään).

Nämä suositukset ovat kuntakohtaisia. Suositusten toteutumista seurataan vuosittain valtakunnallisten kirjastotilastojen valmistuessa.

Kirjastossa on monipuolinen ja ajantasainen aineistokokoelma, joka sisältää käyttäjien tarpeita vastaavat kokoelmat kauno- ja tietokirjallisuutta, lehtiä, musiikkia, muita tallenteita ja verkkoaineistoja. Kokoelman muodostamisessa otetaan huomioon kunnan asukkaiden ikä- ja kielijakauma sekä ammattirakenne. Kokoelman uusiutumisesta pidetään aktiivisesti huolta.

Lasten lukutaidon ja lukemisharrastuksen kehittämiseksi sekä medialukutaidon ja oppimistaitojen kehittämisen turvaamiseksi tarjolla on monipuoliset ja laadukkaat lastenkokoelmat.

Painettujen ja muun perinteisen aineiston rinnalla asukkaiden käyttöön tarjotaan e-aineistoja. Kirjasto ottaa kokoelmatyössään huomioon e-kirjarintamalla tapahtuvan kehityksen ja muun formaattimuotoja koskevan kehityksen.

Kirjastolla on mukana alueellisessa tai seudullisessa kokoelma- ja hankintayhteistyössä. Oma kokoelma nähdään myös osana alueellista tarjontaa.

Kokoelman sisältöjen avaaminen ja esittely on luonteva osa kokoelmatyötä. Kokoelman saavutettavuutta parannetaan asiakkaita tehokkaasti palvelevalla logistiikalla.

Hyvään uutuustarjontaan päästään hankkimalla 300–400 kirjaa / 1 000 asukasta varten.  

Kysynnän ja tarjonnan kohtaamista seurataan mm. varausjonojen pituutta ja varausten toimitusaikoja seuraamalla.

Kirjaston kokoelmat ovat osa Eepos-kirjastojen seudullista kokoelmaa, jonka kehittämiseen kaikki kirjastot osallistuvat hankkivina kumppaneina.

Ajankohtaisuuden takaamiseksi voidaan myös seurata tuoreen, alle 5 vuoden ikäisen aineiston osuutta avokokoelmassa sekä aineiston kiertonopeutta.

Aineistoa on tarjolla erilaisissa formaateissa.

Lapsille suunnattu kokoelma pidetään lapsia kiinnostavana, monipuolisena ja houkuttelevana hankkimalla riittävästi uutta aineistoa (vähintään 1 lasten- ja nuortenkirja / alle 15-vuotias/ vuosi).

Lehtikokoelman monipuolisuus ja eri käyttäjäryhmien tarpeisiin vastaavuus turvataan riittävällä tilattujen vuosikertojen määrällä. Painettujen lehtien kokoelmaa täydennetään tarjoamalla pääsy e-lehtipalveluihin.

Musiikki-, elokuva-, nuotti- yms. aineistojen kokoelmien eheyttä ja erikoistumista edistetään.

Kokoelmien kehittämistyössä käytetään henkilöstön erikoisasiantuntemusta.

Varastokirjaston kokoelmia käytetään pääsääntöisesti vanhempaa, harvoin kysyttyä aineistoa tarvittaessa.

Arviointikriteerien pohjana on käytetty Yleisten kirjastojen laatusuositusta (OKM, 2010). Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-956-1.

6      Valinta, varastointi ja poistaminen

Valinta

Aineistonvalinnan tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman ajanmukainen, monipuolinen ja moniarvoinen sekä suositukset täyttävä kokoelma. Kokoelmaan hankitaan erilaisia aineistomuotoja ja uusia otetaan mukaan, kun niiden käyttämiseen tarvittavat laitteistot yleistyvät. Erityisryhmien tarpeet otetaan huomioon hankkimalla selko- ja isotekstisiä kirjoja sekä äänikirjoja. Kielten opiskelijat ja muut kuin suomenkieliset huomioidaan tilaamalla erikielisiä aineistoja. Ihmisoikeuksia loukkaavaan tai vähemmistöjä halventavaan aineistoon suhtaudutaan kielteisesti.

Valinnassa otetaan huomioon Seinäjoen korkeakoulukirjaston, Eepos-alueen ja valtakunnallisen kirjastoverkon palvelumahdollisuudet. Aineistoa on paljon saatavilla myös verkkoaineistona, ja se otetaan huomioon hankintapäätöksiä tehtäessä.

Aineiston valinta on pääsääntöisesti keskitetty. Aineiston valinta tehdään yhteiseen kokoelmaan yleisiä valintaperiaatteita noudattaen.

Keski-Nurmon kombikirjasto keskittyy lasten aineistoihin, mutta sinne hankitaan jonkin verran myös aikuisten kaunokirjallisuutta. Kyrkkärin kirjastoon hankitaan isoilta kustantajilta suosituksi tiedettyä kotimaista ja ulkomaista suomenkielistä kaunokirjallisuutta. Tietokirjoista pyritään pitämään yllä ajantasaista peruskokoelmaa kaikista pääluokista.

Kyrkkärin kirjastoon hankitaan pääasiassa suomalaisia, suosituiksi tiedettyjä lastenkirjoja. Tietokirjoja hankitaan lapsia kiinnostavista aiheista (esim. avaruus, eläimet, dinosaurukset. luonto, ajoneuvot), myös koulussa käytettäväksi. Kyrkkärin kirjastoon hankitaan myös lapsen sairauteen ja mielenterveyteen liittyvää kirjallisuutta.

Keski-Nurmon kombi-kirjastossa ja Kyrkkärin kirjastossa on muita aineistolajeja saatavilla siirtokokoelmina tai osana kelluvaa kokoelmaa.

Keskitetyn valinnan työnjako

Aikuisten kaunokirjallisuus: aikuisten palvelut, palvelupäällikkö (ei sarjakuvia)
Aikuisten tietokirjallisuus : aikuisten palvelut, kirjastonhoitaja
Vieraskielinen kirjallisuus, kieltenopiskelu: asiakaspalvelut, palvelupäällikkö
Sarjakuvat kaikille kohderyhmille: lasten ja nuorten palvelut, kirjastonhoitaja
Lastenkirjallisuus: lasten ja nuorten palvelut, erikoiskirjastovirkailija
Nuortenkirjallisuus: lasten ja nuorten palvelut, kirjastonhoitaja
Musiikkiaineistot: musiikkipalvelut, henkilökunta työnjakonsa mukaan
Aikuisten elokuvat: musiikkipalvelut, kirjastovirkailija
Lasten ja nuorten elokuvat: lasten ja nuorten palvelut, kirjastonhoitaja
Konsolipelit: asiakaspalvelut, kirjastovirkailija
Lautapelit ja korttipelit: lasten ja nuorten palvelut, kirjastovirkailija
Oppimispelit: aikuisten palvelut, kirjastovirkailija
Omat e-aineistot: aikuisten palvelut, informaatikko
Eepos-kirjastojen e-aineistot: Eepos-työvaliokunta
Esineet: asiakaspalvelut, palvelupäällikkö

Varastointi ja poistaminen

Varastoinnin ja poistojen tavoitteena on, että avokokoelmassa on eri alojen tarpeeseen nähden sopiva määrä ajantasaista ja hyväkuntoista aineistoa. Kirjaston merkitys kulttuuriperinnön säilyttäjänä otetaan huomioon, mutta samalla arvioidaan, milloin aineisto on syytä säilyttää omassa kokoelmassa ja milloin voi hyödyntää Varastokirjaston ja muun kirjastoverkon palveluja. Kokoelma pyritään pitämään ajankohtaisena poistamalla vuosittain vähintään 6 % kokoelmasta.

Varastoon siirretään sellaista aineistoa, jota ei ole enää tarpeen pitää avokokoelmassa, mutta joka on tarpeen vielä säilyttää. Varastoinnista päätettäessä otetaan huomioon Varastokirjaston ja muun kirjastoverkon palvelut. Seinäjoen kaupunginkirjaston toimipisteiden välillä kulkevat kuljetukset ja asiakkaille ilmainen aineiston varaaminen mahdollistavat sen, että yhtä teosta ei ole pakko säilyttää useassa toimipisteessä. Varastoitava aineisto sijoitetaan joko pääkirjastoon tai Peräseinäjoen kirjastoon. Kirjastoauto- sekä lasten- ja nuortenpalveluilla on käytössä yhteinen varasto, joka toimii täydennysvarastona sekä vähemmän kysytyn aineiston sijoituspaikkana. Se on osa kirjastoauto- sekä lasten- ja nuortenpalvelujen aktiivista kokoelmaa, jonka sisältö elää. Lasten ja nuorten varastoitava aineisto löytyy Aallon kirjastosta.

Kokoelmasta poistetaan aineistoa, joka on kadonnut, vahingoittunut, huonokuntoinen, vanhentunut, vähän kysytty tai muuten tarpeeton. Kirjaston aineisto on olemassa asiakasta, ei kirjaston hyllyssä säilyttämistä varten. Yli viisi vuotta vanhalla ja viimeisen kahden vuoden aikana 0-1 kertaa lainassa olleella tietokirjalla tulee olla hyvä peruste kokoelmassa säilymiselle. Palauttamatta jäänyt aineisto poistetaan sitten, kun asiakas on hoitanut laskun tai selvittänyt asian loppuun. Kadonnut aineisto poistetaan vuoden kuluttua siitä, kun se on merkitty kadonneeksi.

Kokoelmatyötä tekee suurin osa kirjaston henkilökunnasta, mutta poisto- ja varastointipäätösten tekemistä on keskitetty. Vastuualueita on jaettu osastoittain sekä osastojen sisällä luokittain.

Lähikirjastot voivat tilanteen mukaan lähettää omista kokoelmistaan poistamansa kaunokirjallisuuden vertailua ja mahdollista vaihtoa varten pääkirjastoon. Jos lähikirjastossa ollaan poistamassa jonkin kaunokirjallisen teoksen viimeistä nidettä, sen säilyttämisestä pääkirjaston varastossa voi vielä neuvotella aikuisten palveluiden palvelupäällikön tai lasten palveluiden palvelupäällikön kanssa.

Poistettaessa aineistoa kokoelmasta tarkistetaan, onko teosta Varastokirjastossa, ja lähetetään se sinne, ellei ole. Varastokirjaston sivulla https://varastokirjasto.fi/aineiston-siirrot/  on ohjeistus, mitä aineistoa sinne voi lähettää. Muu poistettu aineisto myydään tai laitetaan paperinkeräykseen. Asiakkaat eivät voi varata poistokirjoja itselleen ostettavaksi etukäteen. Kirjasto voi lahjoittaa aineistoa muille kaupungin toimijoille tai yleishyödyllisille yhteisöille.

Kellutusohjeistuksiin kuuluvat Seinäjoen kaupunginkirjaston poisto-ohjeet, joissa määritellään poistoperusteet, yleiset poistoperiaatteet ja käytännön poistamisohjeita (R:\Kokoelmat ja aineistot X\Kellutus\KELLUTUSOHJEET\POISTO-OHJEET Seinäjoki.docx).

6.1      Kaunokirjallisuus

Sekä ulko- että kotimaista kaunokirjallisuutta hankitaan monipuolisesti eri genreistä. Varausten määriä seurataan ja tarvittaessa hankitaan lisäkappaleita. Suosittujen kirjojen kysyntää pyritään tasaamaan hankkimalla pikalainakappaleita, joiden laina-aika on kaksi viikkoa ja joita ei voi uusia tai varata. Myös vähälevikkistä kirjallisuutta hankitaan. Seinäjokelaisten kirjailijoiden teoksia hankitaan myös kotiseutukokoelmaan. Omakustanteita hankitaan lähinnä eteläpohjalaisilta kirjoittajilta tilanteen mukaan joko lainattavaksi tai kotiseutukokoelmaan.

Ruotsinkielisen kaunokirjallisuuden osalta hankitaan pääsääntöisesti sellaisia teoksia, joiden alkukieli on ruotsi. Myös suomalaisten ja muiden pohjoismaisten kirjailijoiden ruotsiksi kirjoittamia/käännettyjä teoksia hankitaan.

Vieraskielistä kaunokirjallisuutta hankitaan suurilta kielialueilta (englanti, saksa, ranska, venäjä, espanja). Hankinnassa otetaan huomioon myös kirjaston alueella asuvien vieraskielisten tarpeet, asiakkaiden toiveet ja eri kielien kysyntä. Hankinnan tukena käytetään myös lainaustilastoja ja tilastoja alueen asukkaiden äidinkielistä. Kokoelmaa voidaan täydentää tilaamalla harvinaisempien kielten kirjoja Helsingistä Monikielisestä kirjastosta. Mahdollisuuksien mukaan hankitaan kotimaisten kirjailijoiden teosten käännöksiä. Suurten kielialueiden klassikkoja sekä harvinaisten kielten muitakin kirjoja varastoidaan.

Kaunokirjallisuutta varastoitaessa ja poistettaessa teosta arvioidaan eri näkökulmista. Huomioon otetaan teoksen kysyntä, kunto, kirjallinen arvo ja kappalemäärä sekä pääkirjastossa että lähikirjastoissa. Varastoon siirretään vähän kysyttyä aineistoa, jolla on kirjallista arvoa tai joiden säilyttämiselle on jokin muu hyvä syy sekä kysytyn aineiston kaksoiskappaleita tilanpuutteen takia. Teoksia varastoidaan pääsääntöisesti yksi nide/nimeke, mutta poikkeuksia voidaan tehdä oman maakunnan kirjailijoiden, klassikkoteosten tai muuten suosittujen (esim. opiskelijoiden tarvitsemien) teosten kohdalla. Myös erilaisia kuvitus- tai käännösversioita voidaan tarpeen mukaan varastoida. Jos kirjasarja päätetään varastoida, pyritään se varastoimaan täydellisenä. Huonokuntoisia teoksia, vaikka kysyttyjäkin, ei varastoida.

6.2     Tietokirjallisuus

Kirjastoon hankitaan suomenkielistä tietokirjallisuutta laajasti ja monipuolisesti. Varausten määriä seurataan ja tarvittaessa hankitaan lisäkappaleita. Suosittujen kirjojen kysyntää pyritään tasaamaan hankkimalla pikalainakappaleita, joiden laina-aika on kaksi viikkoa ja joita ei voi uusia tai varata.

Muunkielistä aineistoa (pääasiassa englanti, mutta tarvittaessa myös ruotsi) hankitaan muiden kuin suomenkielisten käyttöön sekä siinä tapauksessa, ettei suomenkielistä aineistoa ole tarpeeksi saatavilla. Hankinnassa otetaan huomioon Seinäjoen korkeakoulukirjaston painopistealueet.

Peruskoulukirjoja ei pääsääntöisesti hankita. Lukion oppikirjoja hankitaan yhdet kappaleet kirjasarjoista, jotka ovat Seinäjoen lukioissa käytössä (saatavuuden mukaan).  Lukion oppikirjoja varastoidaan näytteenomaisesti yksi sarja/vuosikymmen/oppiaine. Kielikursseja hankitaan monipuolisesti, ns. isojen kielten lisäksi hankitaan myös harvinaisempien kielten oppikirjoja. Hankintojen apuna käytetään esimerkiksi kansalaisopiston oppikirjavaatimuksia. Suomen kielen oppikirjoja hankitaan kattavasti.

Poisto- ja varastointipäätöksiä tehtäessä arvioidaan aina teoksen kysyntä, kunto, tietojen ajantasaisuus, tiedon laatu (hitaasti/nopeasti vanhenevaa tietoa) ja saatavilla oleva uudempi tieto. Pääkirjastossa varastoidaan suomenkielisiä tietokirjoja yksi kpl/nimeke, jos se on merkittävä, kysytty (esim. kriittisesti valiten tenttikirjojen edelliset painokset, klassikot) tai sillä katsotaan olevan käyttöä tulevaisuudessakin. Varastokappaleilla voidaan tasoittaa vaihtelevaa kysyntää. Moniosaiset teossarjat pyritään varastoimaan kokonaisina. Etelä-Pohjanmaata käsitteleviä teoksia voidaan varastoida useampia kappaleita.

Asiatiedoiltaan vanhentunutta kirjallisuutta ei varastoida, lukuun ottamatta kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, omaa aikaansa luonnehtivia tai tieteen ja tekniikan kehitystä valaisevia teoksia. Internetissä saatavilla olevia raportteja ja muita julkaisuja ei varastoida, elleivät ne koske omaa maakuntaa.

Käsikirjastokokoelmaa ei enää täydennetä, mutta kokoelmassa tällä hetkellä olevia teoksia säilytetään tarpeen mukaan. Hakuteoksia, tilastoja, bibliografioita, eri alojen perusteoksia, oman alueen karttoja sekä viranomaistiedonlähteitä hankitaan ensisijaisesti lainattavaan kokoelmaan.

6.3     Lastenkirjat

Lastenkirjoja hankittaessa pyritään luomaan hyvät edellytykset lasten lukuharrastukselle, kielelliselle kehitykselle, mielikuvituksen kehittämiselle sekä tietojen laajentamiselle. Eri-ikäisille hankitaan ikäkaudelle sopivaa aineistoa. Hankintamäärissä otetaan huomioon myös lukudiplomin suosituslistoilla olevat kirjat. Omakustanteista hankitaan pääasiassa eteläpohjalaisten kirjailijoiden teokset. Vieraskielistä aineistoa hankitaan etenkin isoimmista kieliryhmistä. Vieraskielisen materiaalin hankinnassa otetaan huomioon myös lainaustilastot, asiakkaiden toiveet sekä kaupungin väestön kielirakenne. Tarrakirjoja tai väritettäviä kirjoja ei hankita. Syrjivää tai rasistista aineistoa ei myöskään hankita.

Lapsille suunnattuja tietokirjoja pyritään hankkimaan kaikilta aloilta. Huomioon otetaan jo olemassa oleva kokoelma. Tietokirjoissa kiinnitetään erityistä huomiota sisällön paikkansapitävyyteen, ja kotimaiset kirjat ovat etusijalla. Oppikirjoja hankitaan harkitusti. Lapsille suunnatun kirjallisuuden lisäksi hankitaan vanhemmille ja kasvattajille suunnattua aineistoa lasten kasvusta ja kehityksestä. Erityisaineistoista (selkoaineistot, koskettelukirjat, viittomakieliset jne.) hankitaan kaikki tarjolla oleva.

Kotimaista ja pohjoismaista lasten kaunokirjallisuutta varastoidaan niiden kaunokirjallisen arvon tai edustavuuden perusteella. Lisäksi varastoidaan klassikoita ja pienempien kirjamaiden teoksia. Huonokuntoista kirjallisuutta ei kuitenkaan varastoida. Lasten tietokirjoja varastoidaan harkiten. Varastoinnissa otetaan huomioon muut Eepos-kirjastot. Samaa kirjaa ei ole syytä varastoida useampaan paikkaan. Huonokuntoiset, vähän lainatut tai tiedoiltaan vanhentuneet kirjat poistetaan.

6.4     Nuortenkirjat

Nuortenkirjoja hankittaessa pyritään luomaan hyvät edellytykset nuorten lukuharrastukselle, kielelliselle kehitykselle sekä tietojen laajentamiselle. Kokoelmaan pyritään hankkimaan kaikki suomenkielellä ilmestyvä nuorten kaunokirjallisuus. Ala- ja yläkouluille hankitaan myös lukemistosarjoja, eli samaa kirjaa hankitaan vähintään 25 kappaletta. Myös koulujen lukulistoilla olevia klassikoita pyritään hankkimaan useampia kappaleita. Kaikki saatavilla olevat nuorille suunnatut runokirjat hankitaan. Vieraskielistä kaunokirjallisuutta hankitaan eri kieliryhmistä, asiakkaiden toiveet sekä lainaustilastot huomioon ottaen. Erityisesti englanninkielinen aineisto on suosittua. Nuorille aikuisille hankitaan myös koulujen lukulistoilla olevia aikuisten kirjallisuuden klassikoita.

Tietokirjoja hankitaan harkiten. Painotuksina nuorten elämään tiiviisti liittyvät ilmiöt ja aiheet.

Nuorten kaunokirjallisuutta varastoidaan niiden kaunokirjallisen arvon ja edustavuuden perusteella. Lisäksi varastoidaan vieraskielisiä klassikoita sekä pienempien kirjamaiden teoksia. Huonokuntoista kirjallisuutta ei kuitenkaan varastoida. Nuorten tietokirjoja varastoidaan harkiten. Huonokuntoinen, vähän lainattu tai tiedoiltaan vanhentunut aineisto poistetaan.

6.5     Elokuvat ja pelit

Elokuvien hankinnassa otetaan huomioon elokuvien eri genret ja eri-ikäiset asiakkaat. Suosittuja kotimaisia elokuvia ja keskeisimpiä ulkomaisia isoja hittileffoja otetaan usein sen verran, että useampaan yksikköön olisi oma kappale.

Elokuvat hankitaan ensisijaisesti DVD-levyinä. Myös blu-ray-levyjä hankitaan pääsääntöisesti kaksoiskappaleiksi.

Elokuvia hankitaan monipuolisesti, muiltakin kuin anglo-amerikkalaisilta alueilta. Klassikkonäyttelijöiden ja ohjaajien teoksia pyritään hankkimaan mahdollisuuksien mukaan. Tv-sarjoja hankitaan sekä DVD-levyinä että blu-ray-levyinä. Niissä panostetaan laatuun ja pyritään myös hankkimaan sarjoja, jotka ovat vain suoratoistopalveluissa, koska kaikilla ei ole mahdollisuutta niitä muuten nähdä.  

Lapsille ja nuorille hankitaan monipuolisesti eri ikäryhmille sopivaa aineistoa. Kotimaiset julkaisut pyritään hankkimaan kattavasti. Asiakkaiden toiveet otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan.

Konsolipelejä hankitaan lainattaviksi suosituimmista formaateista. Pääpaino hankinnoissa on lapsille ja nuorille suunnatut pelit, mutta myös aikuisille suunnattuja pelejä hankitaan. Kirjastossa pelattavaksi konsolipelejä ei hankita säännöllisesti. Jos konsoli vaihtuu, tilataan uusia kirjastossa pelattavia konsolipelejä. Sota- tai väkivaltapelejä hankitaan harkiten. Lauta- ja korttipelejä hankitaan pääsääntöisesti kotiin lainattavaksi. Kotiin lainattavissa peleissä voidaan ottaa huomioon myös pelin pelaamiseen tarvittava pidempi peliaika. Klassikkolautapelejä ja pienten lasten pelejä hankintaan myös kirjastossa pelattavaksi.

Blu-ray-levyjä tai konsolipelejä varastoidaan harkiten. Elokuvia poistetaan myös vähäisen kysynnän vuoksi. Klassikkoelokuvat varastoidaan. VHS-kasetteja varastoidaan vain erityisen painavasta syystä. VHS:t ovat vähitellen poistumassa kokoelmasta.

6.6     Musiikkiaineistot

CD-levyjen hankinta on vähentynyt viime vuosina lainauksen laskiessa, mutta edelleen levyille on kirjastossa kysyntää. Kirjastoon hankitaan CD-levyjä monipuolisesti ottaen huomioon eri musiikinlajit. CD-levyjen lainoista yli puolet kohdistuu edelleen pop- ja rockmusiikkiin, jota myös hankitaan eniten. Kirjasto haluaa tarjota kuitenkin mahdollisuuden lainata, kuunnella ja löytää myös vaihtoehtoista ja marginaalisempaakin musiikkia. CD-levyjen ja muiden musiikin aineistolajien lainauslukuja seurataan ja hankintaa kohdistetaan sen mukaisesti. LP-levyjä hankitaan jälleen, useimmiten klassikkolevyjen uusintajulkaisuja, mutta myös uusia pop/rock-levyjä, joistakin saattaa ilmestyä ainoastaan LP.

Useimmiten levyjä hankitaan yksi kappale, mutta kysytyimpiä voidaan hankkia useampia.

Seinäjoella vaikuttavien artistien, yhtyeiden ja säveltäjien musiikkiäänitteitä pyritään hankkimaan mahdollisuuksien mukaan.

Nuotteja hankitaan pääsääntöisesti yksi kappale/nimeke, mutta yhä enenevässä määrin suosittuja kotimaisia nuottijulkaisuja tilataan pääkirjastoon useampia kappaleita (esim. erilaiset toivelaulukirjat ja hittikokoelmat jne.). Nuotteja löytyy laajasti alkeista vaativampaan tasoon sekä laulamiseen että eri soittimille ja kokoonpanoille sovitettuina. Lainatuimpiin kuuluvat rock- ja popmusiikki, pianonuotit, lastenmusiikki sekä erilaiset laulukirjat.

Musiikkikirjoja hankitaan yleensä yksi kappale/nimeke. Suosituimpia kirjoja hankitaan useampia kappaleita. Lähes kaikki uudet suomenkieliset musiikkikirjat pyritään hankkimaan kokoelmiin ja yhä enemmän myös englanninkielisiä kirjoja erityisesti silloin, jos suomenkielistä kirjallisuutta ei ole saatavilla.

DVD- ja blu-ray-kokoelmiin hankitaan satunnaisesti karaokelevyjä ja jonkin verran pop- ja rockmusiikin sekä taidemusiikin konserttitaltiointeja.

Musiikin DVD- ja blu-ray-levyjä poistetaan huonon kunnon tai vähäisen kysynnän takia. Musiikkikirjoja poistetaan, kun kysyntä on vähäistä, aineisto on huonokuntoista tai sisältää vanhentunutta tietoa. Myös vähän kysyttyä musiikkiaineistoa voidaan varastoida, jos aiheesta ei ole muuta tietoa tarjolla.

Nuotteja ja erityisesti CD-levyjä poistetaan aikaisempaa enemmän. Musiikkia poistettaessa ongelmallista on se, että soitettava ja kuunneltava musiikki ei vanhene samalla tavoin kuin esim. kirjallinen aineisto voi vanheta. Myös tietueiden puutteellisuudet tai hakumahdollisuuksien rajoitukset vaikeuttavat erityisesti nuottiaineiston löytymistä yhteistietokannoista esim. kaukolainattavaksi.

Pääkirjastossa myös varastoidaan kaikkia musiikkiaineistoja. Musiikkiosaston vieressä oleva avovarasto on asiakkaiden aktiivisessa käytössä.

Lapsille hankitaan lähes kaikki saatavilla oleva suomalainen lastenmusiikki sekä lisäksi näytteitä muiden maiden lastenmusiikista. Lapsille suunnatut suomenkieliset laulukirjat ja nuotit tilataan. Lasten cd-levyjä ei varastoida, mutta nuotteja ja laulukirjoja varastoidaan näytteenomaisesti. Poistoja tehdään aineiston huonon kunnon perusteella.

6.7     Äänikirjat

Suomenkielisiä aikuisten äänikirjoja hankitaan cd- ja mp3-formaateissa. Muun kielisiä hankitaan harkiten vähäisen kysynnän vuoksi. Lapsille hankitaan varsinaisten äänikirjojen lisäksi kaikki saatavilla olevat suomenkieliset kirja+cd-paketit. Vieraskielisiä lasten ja nuorten äänikirjoja hankitaan harkiten ja kokoelmaa voidaan kierrättää eri toimipisteiden välillä. Celiasta tilataan sekä lasten että aikuisten aineistoja lukemisesteisille.

Varastoon siirretään CD-äänikirjojen kaksoiskappaleita, joiden kysyntä on vähentynyt, mutta joilla katsotaan olevan vielä käyttöä.

Äänikirjoja poistetaan huonon kunnon ja vähäisen kysynnän perusteella.

6.8     E-aineistot

Hankinnat Eepos-kirjastojen omaan e-kirja- ja e-äänikirjakokoelmaan lopetetaan, koska aineistot siirtyvät kuntien yhteiseen e-kirjastoon. Oma kokoelma on yhteisen e-kirjaston rinnalla käytössä niin kauan kuin siellä on lainattavaa materiaalia. Lisenssejä ei enää hankita lisää eikä niitä uusita.

E-aineistojen hankintaperiaatteet ovat Eepos-kirjastojen yhteiset. Eepos-kirjastoihin hankitaan e-aineistoja laajentamaan muuta kokoelmaa ja tiedonhaun avuksi. Ensisijaisesti hankitaan suomenkielistä aineistoa. Suomenkielisen aineiston puutteessa ja muiden kuin suomenkielisten tarpeisiin voidaan hankkia myös muun kielistä aineistoa (esim. monikieliset lehtitietokannat). Tietokantojen tilaaminen voidaan lopettaa vähäisen käytön perusteella.

Muu e-aineisto (tietokannat, lehti- ja musiikkipalvelut, ym.)

Eepos-kimppa voi hankkia e-aineistoja yhteiseen käyttöön, mutta myös yksittäiset kirjastot voivat hankkia tarpeellisiksi katsomiaan e-aineistoja.

6.9     Lehdet

Kirjastoihin tilataan monipuolisesti lehtiä, ja kokoelmaa täydentävät kaikissa kiinteissä toimipisteissä käytettävissä olevat e-lehtitietokanta ePress (kotimaisia sanomalehtiä ja aikakauslehtiä) sekä E-kirjaston etäkäyttöiset lehtipalvelut.

6.9.1    Pääkirjasto

Pääkirjastoon tilataan valtakunnallisia ja alueellisia sanomalehtiä sekä Etelä-Pohjanmaalla ilmestyviä paikallislehtiä. Eri alojen lehtiä sekä yleisaikakauslehtiä pyritään tilaamaan monipuolisesti. Vieraskielisiä suurimpien kielialueiden lehtiä tilataan jonkin verran.  Pääkirjastoon tilattujen paikallislehtien ja Etelä-Pohjanmaan alueella ilmestyvien maakuntalehtien vuosikerrat varastoidaan joko lehtinä tai mikrofilmeinä. Aikakauslehtiä varastoidaan lehtikohtaisesti määriteltyjen säilytysaikojen mukaan.

Lapsille tilataan yleisimpiä lastenlehtiä, mm. sarjakuvia ja harrastelehtiä pääasiassa suomeksi. Nuorille tilataan mm. harrastelehtiä. Lisäksi pyritään tilaamaan joitakin vieraskielisiä lehtiä.

Säilytettävät lehdet ja niiden säilytysajat löytyvät osoitteesta https://kirjasto.seinajoki.fi/kirjaston-asiakkaana/kirjat-ja-muu-aineisto/lehdet-ja-e-lehdet/.

Hankintatoiveita toteutetaan mahdollisuuksien mukaan.

6.9.2    Nurmon kirjasto

Nurmon kirjastoon tilataan joitakin paikallislehtiä ja niiden lisäksi muutama suurempi sanomalehti, kuten Helsingin sanomat. Sanomalehtiä ei säilytetä pysyvästi. Ilkka-Pohjalaista säilytetään yksi kuukausi. Aikakauslehdistä tilataan aikuistenosastolle monipuolisesti yleisaikakauslehtiä ja harrastelehtiä. Lasten- ja nuortenlehdistä tilataan monipuolisesti erilaisia lehtiä. Kirjastoon tulee muutama englannin- ja ruotsinkielinen lehti. Aikakauslehtiä säilytetään 1-5 vuotta.

6.9.3    Peräseinäjoen monipalvelukirjasto

Aikakauslehdistä tilataan melko monipuolisesti yleisaikakauslehtiä ja harrastelehtiä. Lasten ja nuorten lehtiä tilataan myös muutamia. Paikallisten sanomalehtien lisäksi tilataan muutamaa valtakunnallista lehteä. Aikakauslehtien varastointia on vähennetty vähäisen kysynnän vuoksi. Käsityölehtiä varastoidaan pitempään. Sanomalehtiä säilytetään muutama kuukausi.

6.9.4    Ylistaron monipalvelukirjasto

Ylistaron kirjastoon tilataan mahdollisimman monipuolisesti yleisaikakaus- ja harrastelehtiä määrärahojen puitteissa. Asiakkaiden lehtitoiveita pyritään toteuttamaan. Kirjastoon tilataan paikallisia sanomalehtiä sekä muutamia valtakunnallisia sanomalehtiä. Sanomalehdistä säilytetään kuluvan sekä edellisen kuukauden numerot ja lisäksi paikallislehti Pohjankyrö pysyvästi. Aikakauslehtiä säilytetään pääsääntöisesti vuoden tai kaksi, mutta käsityölehtiä kauemmin.

6.9.5    Kirjastoautot

Kirjastoautojen lehtivalikoimaa rajoittaa tilanpuute, mutta kaiken ikäisille pyritään tilaamaan jotain luettavaa. Vanhempia lehtiä siirretään pois uudempien tieltä ja huonokuntoisia poistetaan.

6.9.6    Keski-Nurmon kombikirjasto

Kirjastoon tilataan sekä lasten lehtiä että aikuisten yleisaikakauslehtiä ja harrastelehtiä. Lehtiä ei varsinaisesti varastoida, mutta esimerkiksi sarjakuvalehtiä ja käsityölehtiä jätetään lainattavaksi useammalta vuodelta. Yleisaikakauslehdet poistetaan vuoden jälkeen.

6.9.7    Kyrkkärin kirjasto

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue hankkii Kyrkkärin kirjaston aikakaus- ja sanomalehdet.

6.10     Esineet ja kausikortit

Kirjastoon otetaan lainattavia esineitä ja kausikortteja ensisijaisesti yhteistyönä eri kumppanien kanssa. Esinelainauksen tavoitteena on edistää kestävää kehitystä. Lainattavien esineiden valikoima vaihtelee Seinäjoen kirjastoissa toimipisteittäin. Kokoelmaan kuuluu esimerkiksi liikuntavälineitä, astioita, roskapihtejä, pelejä ja viriketoimintaan tarkoitettuja materiaaleja, kausikortteja, ukuleleja sekä kankaisia kirjastokasseja. Esinekokoelmasta vastaa asiakaspalveluiden palvelupäällikkö. Kokoelmaan voidaan ottaa esineitä, jotka ovat kaikkien asiakkaiden maksutta lainattavissa. Esineiden tulee soveltua kirjastotilaan. Esineitä, joihin liittyy käyttörajoituksia ja/tai -maksuja tai jotka ovat isokokokoisia ei voida ottaa.

Kausikorteista on lainattavana sekä kulttuurikortteja että liikunta- ja urheilukortteja. Korteilla pääsee esimerkiksi konsertteihin, teatteriin ja eri urheiluseurojen tapahtumiin. Kausikortteja on sekä pääkirjastossa että lähikirjastoissa.

7      Kelluva kokoelma

Kokoelmien yhteiskäyttö toteutuu aineiston kellutuksella. Kelluvalla kokoelmalla tarkoitetaan kokoelmaa, jonka niteillä ei ole kotiyksikköä vaan niteet jäävät siihen toimipisteeseen, johon ne palautetaan.

Kellutus lisää asiakastyytyväisyyttä ja nostaa lainausmääriä useasta syystä. Kelluvassa kokoelmassa aineistot liikkuvat sinne missä on kysyntää, jolloin toimipisteiden aineistot uudistuvat jatkuvasti. Niteet ovat enemmän aikaa asiakkaiden saatavilla kuin kuljetuksessa. Koska joitakin nimekkeitä voidaan hankkia vähemmän, on käytettävissä enemmän rahaa vaikkapa uusien aineistolajien tai suosittujen nimekkeiden lisäkappaleiden hankintaan tai kokoelman monipuolistamiseen kasvattamalla nimekkeiden valikoimaa.

Kellutuksen tavoitteena on myös tehokas ja taloudellinen aineistoprosessi aina valinnasta aineiston päivittäiseen käsittelyyn. Aineistoja kelluttamalla nopeutetaan tilaamista, helpotetaan määrärahojen seurantaa, ja vähennetään kuljetuksia ja siihen liittyvää logistista työtä. Kellutuksella tavoitellaan myös aineiston parempaa kiertoa.

Kelluva kokoelma vaatii henkilökunnalta aktiivista kokoelmien seurantaa. Suurin yksittäinen kelluttamiseen liittyvä haaste on tasapainottaminen. Erityisesti tasapainottamista tarvitaan niiden kirjastojen välillä, joihin aineistoa kertyy joko liikaa tai liian vähän.

Tasapainotusohjeet

Jos hyllyyn kertyy useita kappaleita samaa nidettä tai hylly täyttyy liikaa, tasapainota kokoelmaa lähettämällä aineistoa niihin kirjastoihin, joissa sitä ei vielä ole. Jos hyllystä puuttuu aineistoa, pyydä sitä lisää. Tavoitteena on, että tuoreita ja kysyttyjä aineistoja on tasaisesti kaikissa yksiköissä. Jaa uutuuksia myös muualle, jos niitä kertyy omaan kirjastoosi.

Ennen aineiston kelluttamista muualle harkitse, voiko aineiston poistaa. Kelluta vain hyväkuntoista aineistoa, josta on edelleen kysyntää.

Pääsääntöisesti kelluta aineisto siihen kirjastoon, jossa sitä ei ennestään ole. Harkinnan mukaan esimerkiksi lastenkirjoja tai muita suosittuja voi olla lähikirjastoissakin useampi kappale. Lupaa yksittäisille niteille ei tarvitse kysyä Discordissa, vaan lähetä aineisto vain suoraan kirjastoon. Lasten ja nuorten aineisto kellutetaan ensisijaisesti aina pääkirjastoon ja sitä kautta kirjastoautoon.

Pyydä tai tarjoa aineistoa Discordin tasapainotuskanavalla, jos haluat kelluttaa suurempia määriä.

Kellutettava aineisto laitetaan kuljetuslaatikkoon.

Yksiköiden kellutuskorteille (Aurorassa ”Kellutus, yksikön nimi”) lainataan kyseiseen kirjastoon siirrettävä aineisto:

– pääkirjastossa tasapainotettava aikuisten kirja-aineisto

– tarvittaessa ja harkinnan mukaan muu tasapainotettava aineisto. Harkitse, onko aineiston lainaaminen tarpeellista, eli onko esim. todennäköistä että siihen tulee varauksia tai onko sen löytäminen kuljetuslaatikosta hankalaa.

Lähetä erikoisalojen tietokirjat sekä musiikkiaineisto pääkirjastoon, jos ne eivät lähde lainaan lähikirjastosta.

Nämä aineistot saa kelluttaa suoraan pääkirjastoon:

• lakikirjat
• erikoisemmat nuotit
• cd-levyistä taidemusiikki ym. (pop, rock, suomalainen iskelmä ja uutuudet saavat jäädä)
• musiikin dvd:t (karaoke saa jäädä)
• harvinaisempien kielien kaunokirjallisuus

Nämä aineistot kellutetaan Kyrkkärin kirjastoon:

• Törnävän/Kyrkkärin kirjaston oma mielenterveyttä koskeva aineisto
• Muuta mielenterveyttä koskevaa kirjallisuutta voi lähettää tulvimistilanteessa lähettäjäkirjaston harkinnan mukaan.

Lähikirjastoissa joitakin kokoelman osia kuten esim. musiikkia, konsolipelejä, elokuvia, äänikirjoja ja vieraskielisiä aineistoja kannattaa välillä vaihtaa, jotta asiakkailla riittää lainattavaa. Pyydä aineiston vaihtoa Discordissa tai suoraan pääkirjaston osastolta.

Nämä aineistot eivät kellu ollenkaan:

• lehdet
• pikalainat
• lukemistosarjat
• sesonki
• vinyyli-LP:t
• Aallon lasten ja nuorten aineisto (paitsi alakerran sarjakuvat, sijainnilla: sarjakuvat)
• avovarasto
• Peräseinäjoen varasto
• Keski-Nurmon aikuisten kokoelma